Universal Music Finland

UUTISET / Blogi

Snapchat_3D_icon.728

Miksi Snäppi?

Meillä oli jo tekstiviestit, Facebook, Twitter, Instagram, WhatsApp sekä Pinterest, mutta jotain puuttui. Olet varmaan kuullut Snapchatista. Ehkä jopa käytät sitä. Nuorten keskuudessa Snapchat on tällä hetkellä yksi kuumimpia sovelluksia tarjolla ja päivittäin ympäri maailmaa lähetetään satoja miljoonia snäppejä. Miksi?

Suurin ero muihin visuaalisiin somepalveluihin on sen rentous ja hiomaton sisältö: palvelu mahdollistaa käyttäjien reaaliaikaisen seuraamisen lähietäisyydeltä – ilman filttereitä. Kiehtovin tämä ominaisuus on julkisuuden henkilöiden kohdalla: palvelu voi mahdollistaa pääsyn esimerkiksi artistien ”behind the scenes” -materiaaliin kuvausten ja esitysten kulisseista, valottaa mitä starat syövät aamupalaksi tai miltä Hollywood-tähti näyttää aamulenkin jäljiltä. Tällä tapaa julkkiksista tulee samaistuttavampia.

Hyvän sisällön löytäminen voi kuitenkin olla joskus todella hankalaa. Alta voit tsekata artistiemme snäppejä, joista löytyy sisältöä heidän ihmeellisestä elämästään – niin arkirutiineista kuin keikkailustakin. Uusia kavereita voit lisätä esimerkiksi kirjoittamalla ”Add by Username” -kohtaan käyttäjänimi tai jos haluat säästyä kirjoittamiselta, voit myös lisätä käyttäjiä henkilökohtaisen snapcoden kautta – ota vain Snapchatin kameralla kuva hänen snapcodesta (keltainen, pilkullinen neliö, jonka sisällä on haamu) ja käyttäjä on lisätty kaverilistallesi! Oma koodisi löytyy profiilisivulta kotinäytön yläreunasta.

arianagrande diandra haileesteinfeld hatamiikka heikkikuula lukasgraham mikaelgabriel nickjonas piamia justinbieber rihanna robin selenagomez shawnmendes troyesivan thevamps voli Ollie Nikke Ankara 5sos janna kasmir1pyhimys evelina

Tiedätkö mikä on Snapchat?
Snapchat on Evan Spiegelin ja Robert Murphyn vuonna 2011 perustama hauska kuvaviestipalvelu, jonka suosio räjähti käsiin viimeistään vuonna 2014. Pohjimmiltaan ajatuksena on lähettää spontaanisti kuvia ja videoita, jotka näkyvät vastaanottajan laitteessa lähettäjän valitsemat 1-10 sekuntia. Vaihtoehtoisesti ne voi lisätä Snapchat storyyn, jossa ne ovat katsottavissa seuraavat 24 tuntia.

silento560

Television musiikkibisnes ei ole totta

Lähiaikoina on luvassa paljon katsottavaa musiikin kulissien takaisista asioista kiinnostuneille. HBO Nordicilla käynnistyy helmikuussa 70-luvun levybisneksestä kertova sarja Vinyl ja Englannissa pyörii jo elokuvateattereissa 90-luvun brittipopkuvioihin sijoittuva filmi Kill Your Friends. Jo tänä iltana Subilla starttaa tv-sarja Empire, joka kertoo kuvitteellisesta hiphop-levy-yhtiöstä ja sen sisällä käytävästä valtataistelusta.

Vinyl-sarjan sisällöstä ei tiedetä vielä paljoa muuta kuin että Martin Scorsese on tuottanut sen yhdessä Mick Jaggerin kanssa. Trailerista päätellen luvassa on kaksikolle tuttuja aiheita: seksiä, huumeita ja rock’n’rollia.

Myös Kill Your Friendsissä liioitellaan musiikkibisneksen lieveilmiöitä, mutta kyseessä onkin musta komedia, jota on jo kutsuttu jonkinlaiseksi ”Englannin Amerikan Psykoksi”. Elokuvan taustalla oleva kirja ainakin on erittäin hauskaa luettavaa, vaikkei sillä välttämättä kovin paljon musa-alan todellisuuden kanssa olisikaan tekemistä. Siitäkään huolimatta että kirjan kirjoittaja ja leffan käsikirjoittaja John Niven todellakin työskenteli brittien musiikkialalla 90-luvulla.

Vieläkin isompia egoja ja liioitellumpaa meininkiä on Empire-sarjassa, jossa liikutaan nykyajan amerikkalaisessa rap- ja R&B-maailmassa. Huikeiden juonittelujen ja juonenkäänteiden lisäksi sarjassa kuullaan paljon musiikkia, jonka tuotannosta vastaa supertuottaja Timbaland.

Empire on valtavan viihdyttävä sarja ja odotan innolla niin Kill Your Friendsin kuin Vinylinkin näkemistä. Musiikkialan nykyisestä todellisuudesta ne eivät kuitenkaan kerro paljon mitään ainakaan sen perusteella, mitä olen nähnyt.

Alalla on tietysti yhä jonkin verran suuria taiteilijapersoonallisuuksia sekä muusikko- että binesportaassa, mutta toiminta on nykyisin paljon pitkäjänteisempää ja suunnitelmallisempaa kuin mitä Empiren saippuaoopperassa, jossa kiukutellaan ja juonitellaan shamppanjalasit ja aseet käsissä.

Kaikkein ihmeellisin virhe on se, että Empiressä musiikkibisnes näyttää siltä kuin se voisi olla Kill Your Friendsin aikakaudelta 90-luvulta. Artistien albumeista puhutaan enemmän kuin yksittäisistä hiteistä ja musiikin tärkein jakelukanava ovat edelleen cd-levyt.

Näinhän ei todellisuudessa ole. Musiikkiala elää nykyisin hiteistä ja suoratoisto on noussut ylivoimaisesti tärkeimmäksi tavaksi tavoittaa musiikin ystävät.

Empireä kannattaa katsoa jos haluaa nauttia saippuaoopperasta ja Timbalandin R&B:stä. Ei kuitenkaan kannata muodostaa käsitystä nykyajan musiikkibisneksestä sen pohjalta.

Kimmo Valtanen

Toimitusjohtaja

Universal Music

 

MarjaKokkoneliö

Marja Kokosta Universal Musicin Head of A&R

Marja Kokko on nimitetty Universal Musicin A&R –osaston johtoon. Hän vastaa tehtävässään Universalin kotimaisista artistikiinnityksistä ja julkaisuista. Marja Kokko on toiminut A&R-managerina Universalilla vuodesta 2012 ja on edistänyt mm. Kasmirin, Jannan ja usean muun artistin läpimurtoa.
”Marja Kokko on menestyksekäs, nuori tuotantopäällikkö tällä kovin miesvaltaisella alalla. Koen todella tärkeänä että Universalin kotimaisessa tuotannossa näkyy ja kuuluu vahvasti naisnäkemys koska naisten osuus musiikin kuuntelussa ja kuluttamisessa on erittäin suuri. Meillä on yhtiönä nyt etulyöntiasema tässä suhteessa. Toivotan onnea Marjalle haastavaan tehtävään alati muuttuvalla alallamme. Hänellä on todella vahvat näytöt mm. Kasmirin ja Jannan breikkaamisesta ja hänen rosteriinsa kuuluvat lisäksi mm. Olavi Uusivirta, Pauli Hanhiniemi, Iisa sekä Samae Koskinen. Vuoden 2015 Kesäkumibiisi ”Vauvoja” sekä Robinin lokakuussa julkaistava uusi albumi ovat hänen viimeisimpiä menestysprojektejaan”, kommentoi Universalin toimitusjohtaja Kimmo Valtanen nimitysuutista.

Marja Kokolla on monipuolinen mediatausta ennen levy-yhtiöuraa. Hän on aiemmin toiminut mm. Radio Novan vastaavana tuottajana, pr-päällikönä, tuottajana, toimittajana ja käsikirjoittajana tv-tuotannoissa sekä toimittajana Iltalehdessä ja Ilonassa.
”Meillä on talossa mahtavia supertähtiä – mm. Robin, Kasmir, Mikael Gabriel, Teflon Brothers ja Olavi Uusivirta – upeita artisteja, jotka ovat vahvasti kiinni tässä ajassa. Tulevaisuudessa tulemme kasvattamaan kotimaista rosteriamme entisestään rohkeasti ja ennakkoluulottomasti”, lupaa Marja Kokko.

Marja Kokon lisäksi Universalin kotimaisesta artistirosterista vastaavat A&R-tehtävissä Martti Vuorinen, Mikko ”Pyhimys” Kuoppala, Euge Valovirta ja Henri ”MGI” Lanz.

Universal Music Group (UMG) on maailman johtava musiikkialan yhtiö, jonka pääliiketoimintaa ovat äänitteiden tuotanto ja musiikin kustannustoiminta. Yhtiö löytää, kehittää, markkinoi ja jakelee verkostonsa kautta äänitettyä musiikkia kansainvälisesti 77 maassa. UMG:n omistaa ranskalainen Vivendi ja sen laajat artistisopimukset kattavat koko kansainvälisen musiikkikentän tehden UMG:n artistilistasta johtavan kaikilla mantereilla. Universalin kansainvälisesti tunnetuimpia artisteja ovat muun muassa Madonna, U2, Metallica, Eminem, Lady Gaga, Rihanna, Justin Bieber, Katy Perry, Kanye West, Avicii, The Killers, The Rolling Stones ja Black Sabbath. UMG:n suomalaisartisteihin kuuluvat mm. Robin, Kasmir, Jesse Kaikuranta, Janna, Paperi T, Sunrise Avenue, Mikael Gabriel, Von Hertzen Brothers ja Teflon Brothers.
UMG:n vahvuus musiikkimarkkinoilla perustuu yhtiön laajaan levy-yhtiöverkostoon, johon kuuluu kansallisten Universal Music -yhtiöiden lisäksi kansainvälisesti arvostetuimpia levymerkkejä, kuten Decca, Interscope Geffen A&M Records, Island Def Jam Music Group, Mercury Records, Polydor Records, Universal Motown Republic Group sekä suomalaiset Johanna Kustannus, Love Records ja metallimusiikkiin erikoistunut Spinefarm. Laajan populaarikulttuuritarjonnan lisäksi Universal Music Groupille kuuluvat maailman johtavat klassiseen, maailman- ja jazzmusiikkiin erikoistuneet levy-yhtiöt.
Universal Music Finland Oy on Universal Music Groupin tytäryhtiö ja sen markkinaosuus Suomessa on noin 30 %.

Lisätiedot:
Kimmo Valtanen
Toimitusjohtaja
Universal Music
p. 040 5518086
kimmo.valtanen@umusic.com

kimmovaltanen600

Kimmo Valtanen Universal Musicin toimitusjohtajaksi

Musiikkiyhtiö Universal Musicin markkinointijohtajana vuodesta 2013 toiminut Kimmo Valtanen aloittaa yhtiön toimitusjohtajana hänen edeltäjänsä Jarkko Nordlundin siirtyessä MTV Oy:n toimitusjohtajaksi. Pitkän uran musiikkiteollisuudessa tehnyt Valtanen saa johdettavakseen vahvassa kasvussa olevan ja alansa merkittävintä liiketoiminta-aluetta, digitaalista markkinaa johtavan yrityksen.

Maailman johtavan musiikkialan yrityksen Suomen ja Baltian toiminnot saavat Kimmo Valtasesta johtajakseen laajasti arvostetun musiikkialan ammattilaisen, jolla on vahva näkemys alan kehityksestä ja siitä, kuinka Universal Music pysyy sen kärjessä.

”Suomessa on vasta otettu digitaalisen kuuntelun ja -musiikinkuluttamisen ensiaskeleet, joten kasvun potentiaali on valtava. Aikaiset omaksujat ja nuoriso ovat jo kasvaneet ulos CD-levyistä ja -soittimista ja uskon, että ensi vuodesta lähtien myös suuret ikäluokat saavat kipinän digitaalisten musiikkipalveluiden käyttöön. Se taas tuo valtavat mahdollisuudet musiikin hyödyntämiselle myös muiden tuotteiden ja palveluiden markkinointiviestinnässä”, visioi Kimmo Valtanen ja jatkaa: ”Olemme sisältöalan yrityksenä panostaneet alusta saakka digitaalisuuden tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja kehittäneet musiikinkuluttamisen mittaamiseen ja kohderyhmien analysointiin ainutlaatuiset työkalut. Tiedämme hyvin tarkkaan, mitä milloinkin kuunnellaan ja mainostajia varmasti myös kiinnostaa paitsi kuuntelijoiden, myös musiikin kuuntelun profiili.”

Kimmo Valtanen näkee, että Universal Musicin tuleva menestys rakentuu paitsi yrityksen digitaalisen osaamisen luovaan hyödyntämiseen, myös kolmeen sisällön alueeseen: ”Avainasemassa tulevien markkinaosuuksiemme valloittamisessa ovat uusien kotimaisten hittien synnyn mahdollistaminen, valtavan kansainvälisen tarjontamme ammattitaitoinen lanseeraus ja alamme laajimman kotimaisten klassikoiden musiikkikatalogin oikeanlainen hyödyntäminen.”

Suomi-rockin ikivihreät klassikot tulevat Valtasen mielestä olemaan ensi vuonna yksi niistä tekijöistä, joilla suuret ikäluokat saadaan mukaan musiikin digitaalisen kuluttamisen pariin: ”Suomen ominaispiirre on kotimaisen musiikin suosio. Kun muualla maailmassa sitä kuunnellaan alle kolmannes, on kotimaisen musiikin osuus täällä puolet kuuntelusta ja latauksista. Ostimme hiljattain paitsi EMI-levy-yhtiön kotimaisen ja kansainvälisen tuotannon, myös Suomi-rockin kulmakivet Poko, Johanna ja Love Record -levy-yhtiöt, joista tulemme ammentamaan merkittäviä musiikillisia muistoja suurille ikäluokille.”

Universal Music Finlandin toimialueeseen kuuluu myös Baltia, jossa Kimmo Valtanen näkee kasvun potentiaalia erityisesti digitaalisessa ympäristössä ja yritysyhteistyössä. ”Tulemme Baltian kasvavan markkinapotentiaalin hyödyntämiseksi keskittämään sinne syksyn aikana myös lisäresursseja.”

Kimmo Valtanen
Vuonna 1997 levy-yhtiö BMG:n viestinnässä aloittanut Kimmo Valtanen (47, KTM) on aiemmin toiminut BMG:n markkinointijohtajana (1999-2004), Sony Musicin toimitusjohtajana (2004-2012), Elisa Viihteen Business Managerina (2013) ja Universal Musicin markkinointijohtajana loppuvuodesta 2013 alkaen.

Valtasen toimiessa Universal Musicin markkinointijohtajana yhtiö valittiin vuoden 2015 Radiogaalassa vuoden levy-yhtiöksi ja se vakiinnutti asemansa Suomen digitaalisen musiikin markkinajohtajana. Hänen uransa merkkipaaluihin kuuluvat mm. HIM:in kansainvälisen läpimurron luotsaaminen, Kentin nostaminen Suomen suosituimmaksi ruotsalaisbändiksi, Elviksen ensimmäinen kultalevy Suomessa, Lordin Euroviisuvoitto sekä Idols-formaatin synnyttämien tähtien kuten Anna Abreaun ja Anna Puun läpimurrot Suomessa. Musiikkialalla useasti palkitun Kimmo Valtasen myötävaikutuksella myös mm. Robin, Kasmir, Janna, PMMP, Happoradio ja SMG kasvoivat Suomen suosituimpiin luettaviksi artisteiksi.

Universal Music Group
Universal Music Group on maailman johtava musiikkialan yhtiö, jonka pääliiketoimintaa ovat äänitteiden tuotanto ja musiikin kustannustoiminta. Universalin kansainvälisesti tunnetuimpia artisteja ovat muun muassa Lady Gaga, Lorde, Sting, Avicii, U2, Metallica, Eminem, Kanye West, The Killers, The Rolling Stones ja Rihanna. UMG:n kotimaisiin artisteihin kuuluvat mm. Robin, Kasmir, Janna, Mikael Gabriel, Paperi T, Teflon Brothers,  Michael Monroe, Kotiteollisuus, Olavi Uusivirta sekä Jesse Kaikuranta.

Lisätiedot:
Kimmo Valtanen, toimitusjohtaja
Universal Music Finland
Mob: +358 (0)40 551 8064
kimmo.valtanen@umusic.com

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Musiikki tarvitsee sekä radiota että suoratoistoa

Wired-lehden englantilaisen painoksen toukokuun numeron kannessa komeilee EDM-tähti Skrillex ja otsikko ”How Data Saved Music” eli ”miten data pelasti musiikin”.

Juttu käsittelee tärkeää asiaa: sitä, miten artistit ja musiikkiala hyödyntävät tietotekniikkaa ja dataa löytääkseen, hallinnoidakseen ja hyödyntääkseen pirstaloituneita tulovirtoja. Artikkelin mukaan yksittäinen biisi voi kerätä tuloja jopa 700 000 eri lähteestä.

Ennen musiikintekijät elivät muutamasta eri lähteestä tulevilla levymyynti-, tekijänoikeus- ja keikkatuloilla, mutta nyt leipä on usein maailmalla tuhansina pienempinä murusina. Dataa tarvitaan analysoimaan biisien vetovoimaa, fanien mieltymyksiä ja siten kohdistamaan toimenpiteitä oikein.

Wiredin esimerkkinä on ruotsalais-amerikkalainen yritys Kobalt, jonka palvelu auttaa esimerkiksi Skrillexiä päättämään tehokkaasti siitä, missä elokuvissa tai mainoksissa hänen musiikkiaan käytetään, tai että miten eri biisien suoratoistosuosio eri puolilla maailmaa vaikuttaa hänen keikkailuunsa.

Meillä Universal Musicissa tehdään myös paljon työtä datan keräämiseksi ja analysoimiseksi. Itseäni jutussa kiinnostaakin erityisesti avausaukeaman infografiikka, joka visualisoi hienosti yhden kansainvälisen synnyttämät tulovirrat. Juttu ei tosin paljasta, mistä hitistä on kyse.

Kuva kiteyttää täydellisesti musiikkialan muutoksen. Se osoittaa myös täydellisesti sen, mistä musiikki nykyisin elää. Suurimmat pallukat ovat broadcast eli radio- ja tv-tulot, sync eli musiikin lisensointi ja digital eli käytännössä suoratoisto. Näistä syntyy 91% biisin luomista tuloista. Retail eli vähittäiskauppa synnyttää vain 7%.

Kuva todistaa myös vääräksi alalla elävän käsityksen siitä, että radio kilpailisi Spotifyn ja muiden streaming-palveluiden kanssa. Data osoittaa päinvastoin sen, että artistit tarvitsevat molempia. Ja niin tarvitsee koko musiikkiala.

Radio ja suoratoisto palvelevat musiikin ystävien elämässä erilaisia tarpeita, joten useimmat fanit kuuntelevat musiikkia sekä radiosta että suoratoistopalveluista. Sen vuoksi myös hittejä syntyy molemmissa paikoissa. Ja siksi radio ja suoratoistopalvelut tarvitsevat toisiaan ja musiikkiala molempia. Joissakin musiikkityyleissä Spotify on keskeisessä roolissa, mutta monessa genressä hitti ei ole hitti ennen kuin se soi laajasti radioissa.

Data on siis tärkeää, mutta yksin se ei luo hittejä tai pelasta musiikkia. Tarvitaan radiota ja suoratoistopalveluita, joista hittejä kuunnellaan.

Kimmo Valtanen

Markkinointijohtaja, Universal Music

 

 

On monta tapaa olla aito

Helsingin Sanomat julkaisi viime lauantaina laajan jutun, jossa käsiteltiin mielenkiintoisella tavalla sosiaalisen median merkitystä viihdealalla ja somen uudenlaista julkkiskulttuuria.

Jutun keskipisteessä oli muotibloggaaja Janne Naakka, mutta kommentteja oli kysytty myös Yleisradion julkaisupäälliköltä Risto Kuulasmaalta ja minulta.

Sanoin jutussa muun muassa näin: “Uskon, että tämä aika ja sosiaalinen media tukee aitoutta. Aitous voi olla vaikkapa tunne, tai vilpittömyys. Osaamisen ei tarvitse olla täydellistä, mutta sen on oltava aitoa.”

Juttu on herättänyt verkossa paljon keskustelua. Olen myös itse saanut lausunnostani monenlaista palautetta, osa positiivista, osa ei. Kaikki palaute on tietysti tervetullutta, mutta luulen silti, että monet saamistani kriittisistä kommenteista perustuvat puhtaaseen väärinkäsitykseen siitä, mitä tarkoitin aitoudella. Suomalaisissa musiikkipiireissä kun on monia, joiden mielestä ”aitous” voi tarkoittaa vain jonkinlaista ”katu-uskottavuutta”.

Seison yhä sanojeni takana. En tietenkään ole sitä mieltä, että ainoastaan rankat ja kovaääniset rock- tai rap-miehet voisivat olla aitoja. On monta tapaa olla aito.

Aitoja ovat kaikki ne verkkopersoonat ja muusikot, jotka ovat rehellisiä omalle itselleen, eivät teeskentele ja ovat avoimia yleisöään kohtaan.

Taas on pakko nostaa esimerkiksi jutussakin mainittu Sara Maria Forsberg eli SAARA. Sara nousi Smoukahontas-YouTube-kanavallaan Suomen kaikkien aikojen suurimmaksi sometähdeksi olemalla huumoritajuinen viihdyttäjä ja aidosti taitava supliikkinainen. Videoiden miljoonat katsojat aistivat varmasti myös sen, että Saara oli oma valloittava itsensä eikä esittänyt yhtään mitään eikä ketään.

SAARAn juuri julkaistua ensimmäistä videota Ur Cool katsoessa tulee selväksi, että sama aitous ja vilpittömyys paistaa läpi myös SAARAsta musiikkiartistina.

Selvää on myös se, ettei SAARA olisi saanut maailmanlaajuista sopimusta Universal Musicin kanssa ilman huikeaa osaamista laulajana ja muusikkona. Aivan yhtä selvää on etteivät Rodney Jerkinsin tasoiset biisintekijät ja tuottajat olisi ryhtyneet yhteistyöhön muun kuin aidosti lahjakkaan ja taitavan laulajan kanssa.

Ur Cool meni muuten suoraan sekä iTunesin että Spotifyn ykköseksi Suomessa. Olen aidosti sitä mieltä, että Ur Coolista tulee yksi kesän isoimmista hiteistä. Ja että SAARAssa on aineksia aidoksi maailmantähdeksi.

Kimmo Valtanen

Markkinointijohtaja

Universal Music

 

 

Robin1

Luvassa palkintosadetta

Monet musiikkidiggarit eivät pidä Emma Gaalasta ja muista musiikkipalkinnoista. Tai ainakaan monet eivät myönnä pitävänsä. Palkintoraadeilla on diggareiden mielestä sovinnainen maku ja pystit jaetaan joka vuosi väärille tyypeille.

Ennen kaikkea palkintogaaloja pidetään vanhanaikaisina yhteinäiskulttuurin jäänteinä. Miten ihmeessä Robinin ”16” voisi olla Vuoden Albumi tai Kasmirin ”Vadelmavene” Vuoden Biisi, kun jokaisella musiikkigenrellään on omat Vuoden Albuminsa ja Biisinsä? Onko enää sellaisia albumeita ja biisejä, jotka yhdistävät koko Suomen musiikkia kuuntelevan kansan?

On. Olen eri mieltä palkintogaalojen pilkkaajien kanssa. Yhtenäisen musiikkikulttuurin aika on ohi, mutta siitä huolimatta ja juuri siksi Emma Gaalaa tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Pirstoutuneiden musamakujen ja yksilöllisen musiikinkuuntelun aikakaudella suurten yhteisten tapahtumien merkitys vain korostuu. Musiikkialan näkyvyyden ja elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää, että musiikki synnyttää yhä suuria tarinoita. Musiikkipalkintogaalat ovat omiaan tuomaan tällaisia tarinoita koko kansan tietoisuuteen.

Erityisen suureksi palkintogaalojen ja tarinoiden merkityksen tekee se, että palkintojen julkisuus näkyy suoraan suoratoistopalvelujen valinnoissa. Ennen tv-esiintymiset vaikuttivat levymyyntiin lähes parin viikon viiveellä, mutta Spotify elää reaaliajassa.

Hyvä tuore esimerkki suuresta musiikkitarinasta on brittilaulaja Sam Smith, jonka ura nousi aivan uudelle tasolle pari viikkoa sitten Grammy-gaalassa. Huikea albumi In The Lonely Hour, siltä lohkotut hitit sekä karismaattisen nuoren laulajan loistavat keikat ovat kasvattaneet Sam Smithin suosiota tasaisesti koko vuoden ajan. Neljän Grammy-voiton ansiosta Smith nousi kuitenkin kertaheitolla kansainväliseen supertähtisarjaan. Vuoden Popalbumi, Vuoden Levy, Vuoden Biisi ja Paras Uusi Artisti!

Sam Smithin kruunajaiset jatkuivat vielä toissapäivänä Lontoossa Brit Awards -gaalassa. Minullakin oli tilaisuus seurata Lontoossa Universal Musicin omassa Brits-katselutilaisuudessa, kun kotiyleisön suosikki sai palkinnot Vuoden Brittiläisenä Läpimurtona ja Brittiläisenä Globaalina Menestyksenä.

Toivottavasti Emmoissa nähdään tänä iltana samanlaisia suuria tarinoita. Kasmirilla olisi nyt hieno tilaisuus seurata Sam Smithin jalanjäljissä, sillä hän on ehdokkaana Vuoden Biisin, Vuoden Popalbumin, Vuoden Miessolistin ja Vuoden Tulokkaan sarjoissa. Kävi miten kävi, veikkaisin, että Kasmirin biisit soivat tänä iltana aika monella Spotify-tilillä.

Kimmo Valtanen

Markkinointijohtaja

Universal Music

Kasmir600

Musiikkivuosi 2015: kun aurinko nousee

Musiikkituottajat ry:n juuri julkaisemat luvut suomalaisen musiikkibisneksen vuodesta 2014 näyttävät ensi katsomalta aika karuilta. Musiikkituottajien jäsenyritysten koko liikevaihto putosi 14 prosenttia ja fyysisten äänitteiden myynti peräti 36 prosenttia.

Tarkemmin katsottuna huonoilta näyttävät uutiset ovat kuitenkin hyviä. Vuosi 2014 oli siitä historiallinen,  että ensimmäistä kertaa suomalaisen musiikkialan historiassa digitaalisen liikevaihdon arvo ohitti fyysisten tuotteiden myynnin. Jo 51 prosenttia äänitealan liikevaihdosta tulee digitaalisista lähteistä, enimmäkseen siis streaming- eli suoratoistopalveluista. Viime vuonna digitaalisen vaihdon määrä kasvoi 22 prosenttia.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että alan aallonpohja on jo nähty. Jos streamingin suosio jatkaa tämänhetkistä kasvuaan, tänä vuonna ollaan jo tukevasti kasvu-uralla. Niin kuin sanonta kuuluu, kaikkein pimeintä on juuri ennen auringonnousua.

Tulemme siis viiveellä pohjoismaisten naapuriemme perässä, sillä Ruotsissa ja Norjassa ala on digitalisoitunut lähes täysin ja ollut jo vuosia kovassa kasvussa.  Esimerkiksi Ruotsissa ääniteala kasvoi vuosien 2008 ja 2013 välillä 34 prosenttia. Pohjoismainen musiikkiala toimii nyt globaalina suunnannäyttäjänä lähes kaikille sisältöaloille: televisiolle, lehdistölle ja kirjankustannusalalle.

Meillä Universal Music Groupissa on syytä erityiseeen toiveikkuuteen. Olemme panostaneet johdonmukaisesti streaming-palveluihin ja siellä menestyviin hittiartisteihin hiipuvan cd-myynnin varassa elävien iskelmä- ja rocknimien sijasta.

Viime vuoden menestynein suomalainen muusikko Robin on tästä vain yksi esimerkki. Tallimme on täynnä nuoria kotimaisia huippuartisteja Jannasta Kasmiriin ja Paperi T:stä Mikael Gabrieliin. Päälle tulevat tietysti maailman suurimman musiikkiyhtiön kansainväliset supertähdet.

Kokonaisuutena markkinaosuutemme putosi hieman 32,7 prosentista 30,6 prosenttiin. Digitaalisella puolella onnistuimme kuitenkin kasvattamaan osuuttamme 36,3 prosenttiin. Muiden yhtiöiden osuudet jäävät alle 30 prosentin.

Tämä tarkoittaa sitä, että olemme onnistuneet tavoittamaan erityisesti nuoret musiikkikuluttajat alan keskivertoa paremmin. Se tarkoittaa sitä, että olemme muuttuneet lopullisesti levy-yhtiöstä digimusiikkiyhtiöksi, jonka avainosaaminen on digitaalisessa markkinoinnissa, data-analytiikassa sekä digitaalisissa verkostoissa. Se tarkoittaa myös sitä, että pystymme tarjoamaan yhteistyökumppaneillemme jatkuvasti paremmin uudenlaisia malleja esimerkiksi digitaalisen markkinointi- ja brändiyhteistyön muodossa.

Ennen kaikkea se tarkoittaa sitä, että me emme enää odottele auringonnousua. Päivä paistaa jo.

 

Jarkonkuva.jpg

Jarkko Nordlund

Toimitusjohtaja

 

mg

Muusikko on alkuperäinen henkilöbrändi

Markkinointialalla on puhuttu viime aikoina paljon sisältömarkkinoinnista. Yritykset ja brändit tavoittelevat nykyään kuluttajien huomiota entistä enemmän kuluttajia aidosti kiinnostavilla viihdesisällöillä tyrkyttävien mainosten sijaan.

Yksi sisältömarkkinoinnin alalaji on henkilöbrändäys. Julkisuuden henkilöistä on tullut omia vakiintuneita ja vaikuttavia medioitaan.

Pelkästään Universal Musicin kotimaisilla artisteilla on noin 35 miljoonaa YouTube-katselua vuosittain, sekä 2 miljoonaa Facebook-fania. Tähän kun yhdistämme muut sosiaalisen median kanavat, Spotifyn sekä radion, uskaltaisin väittää, että näihin musiikkisisältöihin ja artisteihin kannattaa mainostajan allokoida siivu budjetistaan.

vilma

Tunnettujen henkilöiden hyödyntäminen markkinoinnissa ei toki ole mitään uutta. Viime vuosina henkilövetoinen markkinointi on kuitenkin muuttanut muotoaan ja vaatii entistä tarkempaa suunnittelua.

Vaikka tunnetut kasvot näkyvät lehtien sivuilla ja TV-mainoksissa, on kaikesta kampanjoinnista sosiaalisen median kautta tullut entistä läpinäkyvämpää. Parhaat tulokset syntyvät silloin kun brändin ja tässä tapauksessa artistin välillä on saumattomasti toimiva kumppanuus. Tämä yhteistyömalli luo aitoja tarinoita, jotka elävät huomattavasti pidempään kuin yksittäiset mainoskampanjat.

Ennen kaikkea hyvin suunniteltu ja toteutettu yhteistyö mahdollistaa brändin pääsyn osaksi artistin ainutlaatuista yhteisöä sekä sisältöjä. Universal Musicin Artist Portal-datajärjestelmä auttaa meitä ymmärtämään artistiemme yleisöjä, sekä sosiaalisen median näkyvyyttä. Tämä taas auttaa meitä suunnittelemaan brändikumppanin kanssa oikeat toimenpiteet, löytämään oikeat artistit tavoitellulle kohderyhmälle sekä luomaan heille aidosti puhuttelevaa sisältöä.

Artistit ovat itse aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä ja heidän kanaviensa kautta brändin on mahdollista rakentaa dialogia kuluttajien kanssa. Kun artistien oma persoona ja elämä näkyvät sisällössä, myös brändikumppani hyötyy tästä.

Tämän hetken kuumimpiin suomalaisiin nuorisoartisteihin lukeutuvan Mikael Gabrielin faneista noin 70 % on nuoria naisia. Mikael olikin luonteva artistivalinta Lumenen Natural Code-tuotesarjan kanssa toteutettuun yhteistyöhön, joka poreili vahvasti sosiaalisessa mediassa. Mikaelilla on Facebookissa yli 90 000 fania ja Instagramissa 111 000 seuraajaa. Kumppanuus sai luontevan jatkon, kun lahjakkaat naisartistit Janna Hurmerinta ja Vilma Alina valittiin Natural Code-tuotesarjan meikkikasvoiksi. Brändille räätälöidysti tuotettuja sisältöjä, videoita ja kuvia jaettiin aktiivisesti Natural Coden, artistien sekä Universal Musicin kanavissa.

 Nina Mäkelä New Business Manager

Nina Mäkelä
New Business Manager

 

WallStreetJournal_480x480

Tuoko tieto Kanyen Suomeen?

Maailman arvostetuin talouslehti Wall Street Journal julkaisi sunnuntai-iltana jutun, joka kertoo siitä, miten Universal Music hyödyntää ”big dataa” artistimarkkinoinnissaan. Juttu on maksumuurin takana, joten kerron tässä lyhyesti sen pääkohdat.

KanyeWordPress

Universal Music on kehittänyt Artistiportaali-nimisen järjestelmän, joka kokoaa yhteen kaiken yksittäistä artistia koskevan ”big datan” eli tiedot artistin levymyynnistä, kuuntelumääristä eri suoratoistopalveluissa, radiosoitosta sekä näkyvyydestä sosiaalisessa mediassa. Järjestelmä purkaa datan helposti seurattavaan muotoon, joka auttaa meitä ymmärtämään sitä millaista artistiemme yleisö on, miten ja kuinka paljon se kuuntelee heidän musiikkiaan ja miten se saa tietoa artistista.

Tämä tietysti auttaa meitä myös kohdistamaan markkinointitoimenpiteemme mahdollisimman tehokkaasti. Ja vaikka Artistiportaali ei kykenekään ennustamaan uuden artistin suosiota, siitä saatua tietoa voidaan hyödyntää myös silloin, kun julkaisemme heidän musiikkiaan ensimmäistä kertaa.

Jutun mukaan Warner Music on kehittänyt itselleen myös samankaltaista järjestelmää. Kolmannen suuren musiikkiyhtiön Sony Musicin järjestelmä ei ole yhtä keskitetty, vaan pohjautuu enemmän käsityöhön ja ihmisten tekemiin arvioihin.

Omalta kannaltani erityisen kiinnostavaa on tietysti se, että myös minua haastateltiin juttuun. Jutun lopussa kerron, että olemme käyttäneet Artistiportaalia osoittaaksemme konserttijärjestäjille, että hiphop-artistien Suomeen voi olla kannattavaa. Hiphop-levyjä ei myydä täällä aina kovin paljon, mutta kuunnellaan Spotifysta sitäkin enemmän. Tiedämme esimerkiksi, että Kanye Westin hittejä kuuntelevat Suomessa ennen kaikkea 18–24-vuotiaat, miehet ja naiset tasapuolisesti – ja niin paljon, että Kanye pystyisi todennäköisesti myymään ison areenan täyteen.

Datan hyödyntämisen edut kiteytyvät hyvin sitaattiini jutun lopussa:

”Ennen kaikki perustui tunteeseen. Nyt meillä on faktat.”

 

Kimmo Valtanen

Markkinointijohtaja

Universal Music