Universal Music Finland

UUTISET / Blogi

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Musiikki tarvitsee sekä radiota että suoratoistoa

Wired-lehden englantilaisen painoksen toukokuun numeron kannessa komeilee EDM-tähti Skrillex ja otsikko ”How Data Saved Music” eli ”miten data pelasti musiikin”.

Juttu käsittelee tärkeää asiaa: sitä, miten artistit ja musiikkiala hyödyntävät tietotekniikkaa ja dataa löytääkseen, hallinnoidakseen ja hyödyntääkseen pirstaloituneita tulovirtoja. Artikkelin mukaan yksittäinen biisi voi kerätä tuloja jopa 700 000 eri lähteestä.

Ennen musiikintekijät elivät muutamasta eri lähteestä tulevilla levymyynti-, tekijänoikeus- ja keikkatuloilla, mutta nyt leipä on usein maailmalla tuhansina pienempinä murusina. Dataa tarvitaan analysoimaan biisien vetovoimaa, fanien mieltymyksiä ja siten kohdistamaan toimenpiteitä oikein.

Wiredin esimerkkinä on ruotsalais-amerikkalainen yritys Kobalt, jonka palvelu auttaa esimerkiksi Skrillexiä päättämään tehokkaasti siitä, missä elokuvissa tai mainoksissa hänen musiikkiaan käytetään, tai että miten eri biisien suoratoistosuosio eri puolilla maailmaa vaikuttaa hänen keikkailuunsa.

Meillä Universal Musicissa tehdään myös paljon työtä datan keräämiseksi ja analysoimiseksi. Itseäni jutussa kiinnostaakin erityisesti avausaukeaman infografiikka, joka visualisoi hienosti yhden kansainvälisen synnyttämät tulovirrat. Juttu ei tosin paljasta, mistä hitistä on kyse.

Kuva kiteyttää täydellisesti musiikkialan muutoksen. Se osoittaa myös täydellisesti sen, mistä musiikki nykyisin elää. Suurimmat pallukat ovat broadcast eli radio- ja tv-tulot, sync eli musiikin lisensointi ja digital eli käytännössä suoratoisto. Näistä syntyy 91% biisin luomista tuloista. Retail eli vähittäiskauppa synnyttää vain 7%.

Kuva todistaa myös vääräksi alalla elävän käsityksen siitä, että radio kilpailisi Spotifyn ja muiden streaming-palveluiden kanssa. Data osoittaa päinvastoin sen, että artistit tarvitsevat molempia. Ja niin tarvitsee koko musiikkiala.

Radio ja suoratoisto palvelevat musiikin ystävien elämässä erilaisia tarpeita, joten useimmat fanit kuuntelevat musiikkia sekä radiosta että suoratoistopalveluista. Sen vuoksi myös hittejä syntyy molemmissa paikoissa. Ja siksi radio ja suoratoistopalvelut tarvitsevat toisiaan ja musiikkiala molempia. Joissakin musiikkityyleissä Spotify on keskeisessä roolissa, mutta monessa genressä hitti ei ole hitti ennen kuin se soi laajasti radioissa.

Data on siis tärkeää, mutta yksin se ei luo hittejä tai pelasta musiikkia. Tarvitaan radiota ja suoratoistopalveluita, joista hittejä kuunnellaan.

Kimmo Valtanen

Markkinointijohtaja, Universal Music

 

 

Kasmir600

Musiikkivuosi 2015: kun aurinko nousee

Musiikkituottajat ry:n juuri julkaisemat luvut suomalaisen musiikkibisneksen vuodesta 2014 näyttävät ensi katsomalta aika karuilta. Musiikkituottajien jäsenyritysten koko liikevaihto putosi 14 prosenttia ja fyysisten äänitteiden myynti peräti 36 prosenttia.

Tarkemmin katsottuna huonoilta näyttävät uutiset ovat kuitenkin hyviä. Vuosi 2014 oli siitä historiallinen,  että ensimmäistä kertaa suomalaisen musiikkialan historiassa digitaalisen liikevaihdon arvo ohitti fyysisten tuotteiden myynnin. Jo 51 prosenttia äänitealan liikevaihdosta tulee digitaalisista lähteistä, enimmäkseen siis streaming- eli suoratoistopalveluista. Viime vuonna digitaalisen vaihdon määrä kasvoi 22 prosenttia.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että alan aallonpohja on jo nähty. Jos streamingin suosio jatkaa tämänhetkistä kasvuaan, tänä vuonna ollaan jo tukevasti kasvu-uralla. Niin kuin sanonta kuuluu, kaikkein pimeintä on juuri ennen auringonnousua.

Tulemme siis viiveellä pohjoismaisten naapuriemme perässä, sillä Ruotsissa ja Norjassa ala on digitalisoitunut lähes täysin ja ollut jo vuosia kovassa kasvussa.  Esimerkiksi Ruotsissa ääniteala kasvoi vuosien 2008 ja 2013 välillä 34 prosenttia. Pohjoismainen musiikkiala toimii nyt globaalina suunnannäyttäjänä lähes kaikille sisältöaloille: televisiolle, lehdistölle ja kirjankustannusalalle.

Meillä Universal Music Groupissa on syytä erityiseeen toiveikkuuteen. Olemme panostaneet johdonmukaisesti streaming-palveluihin ja siellä menestyviin hittiartisteihin hiipuvan cd-myynnin varassa elävien iskelmä- ja rocknimien sijasta.

Viime vuoden menestynein suomalainen muusikko Robin on tästä vain yksi esimerkki. Tallimme on täynnä nuoria kotimaisia huippuartisteja Jannasta Kasmiriin ja Paperi T:stä Mikael Gabrieliin. Päälle tulevat tietysti maailman suurimman musiikkiyhtiön kansainväliset supertähdet.

Kokonaisuutena markkinaosuutemme putosi hieman 32,7 prosentista 30,6 prosenttiin. Digitaalisella puolella onnistuimme kuitenkin kasvattamaan osuuttamme 36,3 prosenttiin. Muiden yhtiöiden osuudet jäävät alle 30 prosentin.

Tämä tarkoittaa sitä, että olemme onnistuneet tavoittamaan erityisesti nuoret musiikkikuluttajat alan keskivertoa paremmin. Se tarkoittaa sitä, että olemme muuttuneet lopullisesti levy-yhtiöstä digimusiikkiyhtiöksi, jonka avainosaaminen on digitaalisessa markkinoinnissa, data-analytiikassa sekä digitaalisissa verkostoissa. Se tarkoittaa myös sitä, että pystymme tarjoamaan yhteistyökumppaneillemme jatkuvasti paremmin uudenlaisia malleja esimerkiksi digitaalisen markkinointi- ja brändiyhteistyön muodossa.

Ennen kaikkea se tarkoittaa sitä, että me emme enää odottele auringonnousua. Päivä paistaa jo.

 

Jarkonkuva.jpg

Jarkko Nordlund

Toimitusjohtaja