Universal Music Finland

UUTISET / Blogi

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Musiikki tarvitsee sekä radiota että suoratoistoa

Wired-lehden englantilaisen painoksen toukokuun numeron kannessa komeilee EDM-tähti Skrillex ja otsikko ”How Data Saved Music” eli ”miten data pelasti musiikin”.

Juttu käsittelee tärkeää asiaa: sitä, miten artistit ja musiikkiala hyödyntävät tietotekniikkaa ja dataa löytääkseen, hallinnoidakseen ja hyödyntääkseen pirstaloituneita tulovirtoja. Artikkelin mukaan yksittäinen biisi voi kerätä tuloja jopa 700 000 eri lähteestä.

Ennen musiikintekijät elivät muutamasta eri lähteestä tulevilla levymyynti-, tekijänoikeus- ja keikkatuloilla, mutta nyt leipä on usein maailmalla tuhansina pienempinä murusina. Dataa tarvitaan analysoimaan biisien vetovoimaa, fanien mieltymyksiä ja siten kohdistamaan toimenpiteitä oikein.

Wiredin esimerkkinä on ruotsalais-amerikkalainen yritys Kobalt, jonka palvelu auttaa esimerkiksi Skrillexiä päättämään tehokkaasti siitä, missä elokuvissa tai mainoksissa hänen musiikkiaan käytetään, tai että miten eri biisien suoratoistosuosio eri puolilla maailmaa vaikuttaa hänen keikkailuunsa.

Meillä Universal Musicissa tehdään myös paljon työtä datan keräämiseksi ja analysoimiseksi. Itseäni jutussa kiinnostaakin erityisesti avausaukeaman infografiikka, joka visualisoi hienosti yhden kansainvälisen synnyttämät tulovirrat. Juttu ei tosin paljasta, mistä hitistä on kyse.

Kuva kiteyttää täydellisesti musiikkialan muutoksen. Se osoittaa myös täydellisesti sen, mistä musiikki nykyisin elää. Suurimmat pallukat ovat broadcast eli radio- ja tv-tulot, sync eli musiikin lisensointi ja digital eli käytännössä suoratoisto. Näistä syntyy 91% biisin luomista tuloista. Retail eli vähittäiskauppa synnyttää vain 7%.

Kuva todistaa myös vääräksi alalla elävän käsityksen siitä, että radio kilpailisi Spotifyn ja muiden streaming-palveluiden kanssa. Data osoittaa päinvastoin sen, että artistit tarvitsevat molempia. Ja niin tarvitsee koko musiikkiala.

Radio ja suoratoisto palvelevat musiikin ystävien elämässä erilaisia tarpeita, joten useimmat fanit kuuntelevat musiikkia sekä radiosta että suoratoistopalveluista. Sen vuoksi myös hittejä syntyy molemmissa paikoissa. Ja siksi radio ja suoratoistopalvelut tarvitsevat toisiaan ja musiikkiala molempia. Joissakin musiikkityyleissä Spotify on keskeisessä roolissa, mutta monessa genressä hitti ei ole hitti ennen kuin se soi laajasti radioissa.

Data on siis tärkeää, mutta yksin se ei luo hittejä tai pelasta musiikkia. Tarvitaan radiota ja suoratoistopalveluita, joista hittejä kuunnellaan.

Kimmo Valtanen

Markkinointijohtaja, Universal Music

 

 

ala-herata_jpeg_640x640

Nuorisomusiikki on taas nuorison musiikkia

Kun kansainväilisissä musiikkikuvioissa kertoo olevansa Suomesta, saa yleensä muutaman minuutin sisällä kuulla kysymyksen metallimusiikista. Alalla elää hyvin voimakkaana käsitys siitä, että Suomi on metallimaa.

 

Ja niinhän se on pitkään ollutkin. Iso osa maailmaa menestyksekkäästi kiertävistä suomalaisista muusikoista edustaa jotain raskaan rockin alalajia. Suomessa Iron Maiden ja Metallica vetävät stadionit ja festivaalit täyteen varmasti taas ensi kesänä, sitä seuraavana ja niin kauan kuin sedät vain jaksavat kiertää.

 

Eikä siinä mitään. Metalli on hienoa musiikkia. Mutta katsaus Spotifyn soitetuimpien artistien listalle todistaa, ettei Suomi ole metallimaa, tai ei ainakaan pelkästään sellainen. Listalta löytyvät esimerkiksi Robin ja Nikke Ankara, molemmat useamman biisin voimin. YouTuben tämänhetkisiä suomalaisia hittejä ovat puolestaan vaikkapa Mikael Gabriel ja Paperi T.

 

 

Digitaalinen jakelu edustaa jo 60 prosenttia Suomen musiikimarkkinoista ja streaming puolestaan siitä valtaosaa. Streamingin valtakunnassa hevi ei tapa – eikä tapa mikään muukaan ”aikuisten” musiikki. Iskelmä ja rock jäävät Spotifyssa, Deezerissä ja YouTubessa auttamattomasti pophittien, hiphopin ja EDM:n varjoon.

 

Yksi streamaus-vallankumouksen vähemmän puhutuista vaikutuksista on ollut se, että se on tuonut nuorison takaisin musiikkibisneksen keskiöön.

 

Kärjistäen voi sanoa, että CD on aikuisten musiikkiformaatti, joka suosii veteraaniartisteja, uudelleenjulkaisuja, kalliita kokoelmabokseja ja keski-ikäisten rakastamia musiikkityylejä. Streaming taas kuuluu nuorille. Se on helppokäyttöistä, sosiaalista ja kuluttajalle joko erittäin edullista tai täysin ilmaista.

 

Meille Universal Musicissa tämä sopii hyvin. Viime aikoina olemme panostaneet erityisesti suoratoistopalveluissa ja radiossa itsensä läpi lyöneisiin nuoriin artisteihin. Kasmir, Vilma Alina, Nikke Ankara sekä tietysti suomalaisten YouTube-läpimurtojen kantaisä Robin.

 

Uskallan väittää, että tiedämme jotain nuorisomusiikista ja nuorten kuluttajien käyttäytymisestä. Se tarjoaa mahdollisuuksia myös yhteistyökumppaneillemme, oli kyse sitten artistien yhteismarkkinoinnista, brändiyhteistyöstä tai vaikkapa erilaisista sisältömarkkinoinnin muodoista.

 

Emme tietysti unohda minkään ikäisiä musiikin ystäviä ja heidän toiveitaan. Eikä nuorisomusiiikki ole pelkästään nuoria varten. Itsekään en ole kalenterin mukaan enää aivan teini-ikäinen, mutta löydän itsekin jatkuvasti uusia suosikkeja radion ja Spotifyn välityksellä. Ja juuri se tekee musiikin parissa työskentelemisestä niin hienoa.

Kimmo Valtanen

Markkinointijohtaja

Universal Music