Universal Music Finland

UUTISET / Blogi

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Musiikki tarvitsee sekä radiota että suoratoistoa

Wired-lehden englantilaisen painoksen toukokuun numeron kannessa komeilee EDM-tähti Skrillex ja otsikko ”How Data Saved Music” eli ”miten data pelasti musiikin”.

Juttu käsittelee tärkeää asiaa: sitä, miten artistit ja musiikkiala hyödyntävät tietotekniikkaa ja dataa löytääkseen, hallinnoidakseen ja hyödyntääkseen pirstaloituneita tulovirtoja. Artikkelin mukaan yksittäinen biisi voi kerätä tuloja jopa 700 000 eri lähteestä.

Ennen musiikintekijät elivät muutamasta eri lähteestä tulevilla levymyynti-, tekijänoikeus- ja keikkatuloilla, mutta nyt leipä on usein maailmalla tuhansina pienempinä murusina. Dataa tarvitaan analysoimaan biisien vetovoimaa, fanien mieltymyksiä ja siten kohdistamaan toimenpiteitä oikein.

Wiredin esimerkkinä on ruotsalais-amerikkalainen yritys Kobalt, jonka palvelu auttaa esimerkiksi Skrillexiä päättämään tehokkaasti siitä, missä elokuvissa tai mainoksissa hänen musiikkiaan käytetään, tai että miten eri biisien suoratoistosuosio eri puolilla maailmaa vaikuttaa hänen keikkailuunsa.

Meillä Universal Musicissa tehdään myös paljon työtä datan keräämiseksi ja analysoimiseksi. Itseäni jutussa kiinnostaakin erityisesti avausaukeaman infografiikka, joka visualisoi hienosti yhden kansainvälisen synnyttämät tulovirrat. Juttu ei tosin paljasta, mistä hitistä on kyse.

Kuva kiteyttää täydellisesti musiikkialan muutoksen. Se osoittaa myös täydellisesti sen, mistä musiikki nykyisin elää. Suurimmat pallukat ovat broadcast eli radio- ja tv-tulot, sync eli musiikin lisensointi ja digital eli käytännössä suoratoisto. Näistä syntyy 91% biisin luomista tuloista. Retail eli vähittäiskauppa synnyttää vain 7%.

Kuva todistaa myös vääräksi alalla elävän käsityksen siitä, että radio kilpailisi Spotifyn ja muiden streaming-palveluiden kanssa. Data osoittaa päinvastoin sen, että artistit tarvitsevat molempia. Ja niin tarvitsee koko musiikkiala.

Radio ja suoratoisto palvelevat musiikin ystävien elämässä erilaisia tarpeita, joten useimmat fanit kuuntelevat musiikkia sekä radiosta että suoratoistopalveluista. Sen vuoksi myös hittejä syntyy molemmissa paikoissa. Ja siksi radio ja suoratoistopalvelut tarvitsevat toisiaan ja musiikkiala molempia. Joissakin musiikkityyleissä Spotify on keskeisessä roolissa, mutta monessa genressä hitti ei ole hitti ennen kuin se soi laajasti radioissa.

Data on siis tärkeää, mutta yksin se ei luo hittejä tai pelasta musiikkia. Tarvitaan radiota ja suoratoistopalveluita, joista hittejä kuunnellaan.

Kimmo Valtanen

Markkinointijohtaja, Universal Music

 

 

Robin1

Luvassa palkintosadetta

Monet musiikkidiggarit eivät pidä Emma Gaalasta ja muista musiikkipalkinnoista. Tai ainakaan monet eivät myönnä pitävänsä. Palkintoraadeilla on diggareiden mielestä sovinnainen maku ja pystit jaetaan joka vuosi väärille tyypeille.

Ennen kaikkea palkintogaaloja pidetään vanhanaikaisina yhteinäiskulttuurin jäänteinä. Miten ihmeessä Robinin ”16” voisi olla Vuoden Albumi tai Kasmirin ”Vadelmavene” Vuoden Biisi, kun jokaisella musiikkigenrellään on omat Vuoden Albuminsa ja Biisinsä? Onko enää sellaisia albumeita ja biisejä, jotka yhdistävät koko Suomen musiikkia kuuntelevan kansan?

On. Olen eri mieltä palkintogaalojen pilkkaajien kanssa. Yhtenäisen musiikkikulttuurin aika on ohi, mutta siitä huolimatta ja juuri siksi Emma Gaalaa tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Pirstoutuneiden musamakujen ja yksilöllisen musiikinkuuntelun aikakaudella suurten yhteisten tapahtumien merkitys vain korostuu. Musiikkialan näkyvyyden ja elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää, että musiikki synnyttää yhä suuria tarinoita. Musiikkipalkintogaalat ovat omiaan tuomaan tällaisia tarinoita koko kansan tietoisuuteen.

Erityisen suureksi palkintogaalojen ja tarinoiden merkityksen tekee se, että palkintojen julkisuus näkyy suoraan suoratoistopalvelujen valinnoissa. Ennen tv-esiintymiset vaikuttivat levymyyntiin lähes parin viikon viiveellä, mutta Spotify elää reaaliajassa.

Hyvä tuore esimerkki suuresta musiikkitarinasta on brittilaulaja Sam Smith, jonka ura nousi aivan uudelle tasolle pari viikkoa sitten Grammy-gaalassa. Huikea albumi In The Lonely Hour, siltä lohkotut hitit sekä karismaattisen nuoren laulajan loistavat keikat ovat kasvattaneet Sam Smithin suosiota tasaisesti koko vuoden ajan. Neljän Grammy-voiton ansiosta Smith nousi kuitenkin kertaheitolla kansainväliseen supertähtisarjaan. Vuoden Popalbumi, Vuoden Levy, Vuoden Biisi ja Paras Uusi Artisti!

Sam Smithin kruunajaiset jatkuivat vielä toissapäivänä Lontoossa Brit Awards -gaalassa. Minullakin oli tilaisuus seurata Lontoossa Universal Musicin omassa Brits-katselutilaisuudessa, kun kotiyleisön suosikki sai palkinnot Vuoden Brittiläisenä Läpimurtona ja Brittiläisenä Globaalina Menestyksenä.

Toivottavasti Emmoissa nähdään tänä iltana samanlaisia suuria tarinoita. Kasmirilla olisi nyt hieno tilaisuus seurata Sam Smithin jalanjäljissä, sillä hän on ehdokkaana Vuoden Biisin, Vuoden Popalbumin, Vuoden Miessolistin ja Vuoden Tulokkaan sarjoissa. Kävi miten kävi, veikkaisin, että Kasmirin biisit soivat tänä iltana aika monella Spotify-tilillä.

Kimmo Valtanen

Markkinointijohtaja

Universal Music

WallStreetJournal_480x480

Tuoko tieto Kanyen Suomeen?

Maailman arvostetuin talouslehti Wall Street Journal julkaisi sunnuntai-iltana jutun, joka kertoo siitä, miten Universal Music hyödyntää ”big dataa” artistimarkkinoinnissaan. Juttu on maksumuurin takana, joten kerron tässä lyhyesti sen pääkohdat.

KanyeWordPress

Universal Music on kehittänyt Artistiportaali-nimisen järjestelmän, joka kokoaa yhteen kaiken yksittäistä artistia koskevan ”big datan” eli tiedot artistin levymyynnistä, kuuntelumääristä eri suoratoistopalveluissa, radiosoitosta sekä näkyvyydestä sosiaalisessa mediassa. Järjestelmä purkaa datan helposti seurattavaan muotoon, joka auttaa meitä ymmärtämään sitä millaista artistiemme yleisö on, miten ja kuinka paljon se kuuntelee heidän musiikkiaan ja miten se saa tietoa artistista.

Tämä tietysti auttaa meitä myös kohdistamaan markkinointitoimenpiteemme mahdollisimman tehokkaasti. Ja vaikka Artistiportaali ei kykenekään ennustamaan uuden artistin suosiota, siitä saatua tietoa voidaan hyödyntää myös silloin, kun julkaisemme heidän musiikkiaan ensimmäistä kertaa.

Jutun mukaan Warner Music on kehittänyt itselleen myös samankaltaista järjestelmää. Kolmannen suuren musiikkiyhtiön Sony Musicin järjestelmä ei ole yhtä keskitetty, vaan pohjautuu enemmän käsityöhön ja ihmisten tekemiin arvioihin.

Omalta kannaltani erityisen kiinnostavaa on tietysti se, että myös minua haastateltiin juttuun. Jutun lopussa kerron, että olemme käyttäneet Artistiportaalia osoittaaksemme konserttijärjestäjille, että hiphop-artistien Suomeen voi olla kannattavaa. Hiphop-levyjä ei myydä täällä aina kovin paljon, mutta kuunnellaan Spotifysta sitäkin enemmän. Tiedämme esimerkiksi, että Kanye Westin hittejä kuuntelevat Suomessa ennen kaikkea 18–24-vuotiaat, miehet ja naiset tasapuolisesti – ja niin paljon, että Kanye pystyisi todennäköisesti myymään ison areenan täyteen.

Datan hyödyntämisen edut kiteytyvät hyvin sitaattiini jutun lopussa:

”Ennen kaikki perustui tunteeseen. Nyt meillä on faktat.”

 

Kimmo Valtanen

Markkinointijohtaja

Universal Music

Cover_Blank-WordPress_480x480

YouTube on tärkeä osa musiikkipalvelujen kokonaisuutta

Muutama viikko sitten uutisoitiin näyttävästi YouTuben uudesta maksullisesta musiikkipalvelusta. Palvelu on vielä aivan uusi, joten sen vaikutusta Suomen musiikkimarkkinoihin on toistaiseksi vaikea arvioida.

Selvää on, että jokainen uusi ja erilainen palvelu parantaa kuluttajien valinnanmahdollisuuksia ja edistää siten musiikin asiaa.  Selvää on myös se, että YouTubesta kuunnellaan aivan valtavasti musiikkia. Pari päivää sitten levisi esimerkiksi uutinen, jonka mukaan maailman kaikkien aikojen katsotuin video Gangnam Style oli rikkonut YouTuben laskurin yli 2,15 miljardilla katselukerrallaan.

YouTuben merkitystä musiikkikanavana ja erityisesti uuden musiikin löytämisen välineenä ei voi väheksyä Suomessakaan. Nuorimmissa kohderyhmissä YouTube on ollut se kaikkein suosituin musiikkipalvelu jo ainakin parin vuoden ajan. Musiikkituottajien tutkimuksen mukaan peräti 59 prosenttia suomalaisista kuuntelee viikottain musiikkia YouTubesta.

Kun musiikkivideoita katsotaan entistä vähemmän perinteisiltä televisiokanavilta, moni on jo ehtinyt ennustaa videoiden merkityksen pienenemistä ja varsinkin 1990- ja 2000-luvulta tuttujen megabudjettivideoiden katoamista. Ennustus ei kyllä pidä paikkaansa, ainakaan jos katsoo Taylor Swiftin tuoretta Blank Space -videota.

 

Hyvään videoon ei tietysti aina tarvita jättimäistä budjettia. Suomalaiset artistit keräävät jatkuvasti erinomaisia katselu- ja kuuntelumääriä paljon Tayloria halvemmin toteutetuilla videoilla. Erilaiset brändiyhteistyön mahdollisuudet kehittyvät myös jatkuvasti ja helpottavat siten omalta osaltaan katsojia kiinnostavien videoiden toteuttamista.

YouTuben voima on juuri valikoiman laajuudessa. Kaikkien artistien ei tarvitse olla Taylor Swiftejä eikä jokaisen videon tarvitse olla Gangnam Style.

Sama pätee musiikkipalveluihin. Yksikään palvelu ei korvaa täysin toisia, vaan eri palvelut täydentävät toisiaan. YouTube on osoittanut, että se on tärkeä osa kokonaisuutta.

Kimmo Valtanen

Markkinointijohtaja

Universal Music

 

Cover_The

Sisältömarkkinointi tulee videoihin

YleX kertoi viime viikolla Universal Music Groupin tekemästä sopimuksesta, joka tuo brändit uudella tavalla musiikkivideoihin. Brittiläisen Mirriad-yrityksen kehittämä teknologia tekee mahdolliseksi sijoittaa videoihin brändiviestejä, jotka on kohdistettu jokaiselle katsojalle erikseen esimerkiksi sijainnin tai iän mukaan.

Useimmissa tapauksissa tällainen ”natiivimainonta” tarkoittaa sitä, että brändiviestejä sijoitetaan erilaisiin videoissa näkyviin pintoihin, erityisesti seiniin ja julisteisiin. Asia käy hyvin selväksi näistä Aviciin You Make Me -videosta otetuista kuvista ennen ja jälkeen Mirriadin käsittelyn.

blogi

Kohdistamisen ansiosta suomalainen katsoja voisi nähdä tuossa samassa mainosjulisteessa Jaffan mainoksen ja ruotsalainen Pommacin.

Ensimmäistä kertaa brändisijoittelua käytettiin Aloe Blaccin alkuvuoden hittivideossa The Man. Uusimpia esimerkkejä ovat Aviciin Lay Me Down ja You Make Me.

Kuten kerron YleX:n haastattelussa, tekniikka tulee takuuvarmasti vielä myös Suomeen. Luvassa on entistä isompia videobudjetteja, mikä tulee varmasti ilahduttamaan sekä artisteja että videontekijöitä.

Eikä siinä vielä kaikki.

Brändeille on luvassa huikeita mahdollisuuksia tavoittaa musiikkifanit kaikkein parhaalla mahdollisella hetkellä: musiikin kuuntelun aikana. Digitaalisesti videoon sijoitettu brändiviesti ei riko musiikkikokemusta eikä häiritse muusikon ja fanin välistä herkkää suhdetta. Se tavoittaa fanin hienovaraisesti mutta tehokkaasti.

Ennen kaikkea täytyy muistaa se, että fanit saavat nähtäväkseen videoita, joihin on panostettu entistä enemmän aikaa, rahaa ja osaamista.

kipa-74x74

Kimmo Valtanen

Markkinointijohtaja