Nuorisomusiikki on taas nuorison musiikkia

Kun kansainväilisissä musiikkikuvioissa kertoo olevansa Suomesta, saa yleensä muutaman minuutin sisällä kuulla kysymyksen metallimusiikista. Alalla elää hyvin voimakkaana käsitys siitä, että Suomi on metallimaa.

 

Ja niinhän se on pitkään ollutkin. Iso osa maailmaa menestyksekkäästi kiertävistä suomalaisista muusikoista edustaa jotain raskaan rockin alalajia. Suomessa Iron Maiden ja Metallica vetävät stadionit ja festivaalit täyteen varmasti taas ensi kesänä, sitä seuraavana ja niin kauan kuin sedät vain jaksavat kiertää.

 

Eikä siinä mitään. Metalli on hienoa musiikkia. Mutta katsaus Spotifyn soitetuimpien artistien listalle todistaa, ettei Suomi ole metallimaa, tai ei ainakaan pelkästään sellainen. Listalta löytyvät esimerkiksi Robin ja Nikke Ankara, molemmat useamman biisin voimin. YouTuben tämänhetkisiä suomalaisia hittejä ovat puolestaan vaikkapa Mikael Gabriel ja Paperi T.

 

 

Digitaalinen jakelu edustaa jo 60 prosenttia Suomen musiikimarkkinoista ja streaming puolestaan siitä valtaosaa. Streamingin valtakunnassa hevi ei tapa – eikä tapa mikään muukaan ”aikuisten” musiikki. Iskelmä ja rock jäävät Spotifyssa, Deezerissä ja YouTubessa auttamattomasti pophittien, hiphopin ja EDM:n varjoon.

 

Yksi streamaus-vallankumouksen vähemmän puhutuista vaikutuksista on ollut se, että se on tuonut nuorison takaisin musiikkibisneksen keskiöön.

 

Kärjistäen voi sanoa, että CD on aikuisten musiikkiformaatti, joka suosii veteraaniartisteja, uudelleenjulkaisuja, kalliita kokoelmabokseja ja keski-ikäisten rakastamia musiikkityylejä. Streaming taas kuuluu nuorille. Se on helppokäyttöistä, sosiaalista ja kuluttajalle joko erittäin edullista tai täysin ilmaista.

 

Meille Universal Musicissa tämä sopii hyvin. Viime aikoina olemme panostaneet erityisesti suoratoistopalveluissa ja radiossa itsensä läpi lyöneisiin nuoriin artisteihin. Kasmir, Vilma Alina, Nikke Ankara sekä tietysti suomalaisten YouTube-läpimurtojen kantaisä Robin.

 

Uskallan väittää, että tiedämme jotain nuorisomusiikista ja nuorten kuluttajien käyttäytymisestä. Se tarjoaa mahdollisuuksia myös yhteistyökumppaneillemme, oli kyse sitten artistien yhteismarkkinoinnista, brändiyhteistyöstä tai vaikkapa erilaisista sisältömarkkinoinnin muodoista.

 

Emme tietysti unohda minkään ikäisiä musiikin ystäviä ja heidän toiveitaan. Eikä nuorisomusiiikki ole pelkästään nuoria varten. Itsekään en ole kalenterin mukaan enää aivan teini-ikäinen, mutta löydän itsekin jatkuvasti uusia suosikkeja radion ja Spotifyn välityksellä. Ja juuri se tekee musiikin parissa työskentelemisestä niin hienoa.

Kimmo Valtanen

Markkinointijohtaja

Universal Music