Universal Music Finland

UUTISET / Blogi

Evelina - Ei Filtterii_single_kansi_1500x1500

EVELINALTA UUS SINKKU EI FILTTERII 27.9. – TULEVA DEBYYTTIALBUMI PLATINAA JO ENNEN JULKAISUA

Evelinan uusi sinkku Ei filtterii on hieman reggaesta soundeja nappaava moderni poppisbiisi. Aihe vahvasti sitä, mitä Evelina on muutenkin tuonut esille: voit olla oma itsesi, kuvissa ja elämässä, ilman filtterii.

”Tää on mulle tosi henkilökohtainen aihe ja käsittelee asioita, mitä oon itsekin tajunnu vasta hiljattain. Tällases nettiajassa, missä some on iholla kokoajan pitäis muistaa, et tärkeetä on se mitä tapahtuu siel ruudun toisella puolella oikeessa elämässä. On ihan älyttömän onnekas, jos löytää sellasen tyypin kenen mielestä on 6/5 ku hengaa ilman mitään roolii räjähtäneen näköisenä – siitä tää kertoo”, avaa Evelina kappaleen ideaa.

Evelinalla on lähes 90.000 Instagram-seuraajaa, joiden keskuudessa ulkonäköpaineet ja itsetuntoasiat herättävät paljon keskustelua. Fanipalaute lämmittää Evelinan mieltä: ”Nuoret tyypit on antanu paljon hyvää palautetta ja kokenu voimaantuvansa siitä, mitä mä teen.”

Evelinan sinkut ovat streamanneet Spotifyssa jo yli 20 000 000 kertaa eli 28.10. julkaistava debyyttialbumi on platinaa jo ennen julkaisuaan! Tähän ei ole vielä kukaan muu suomalainen artisti yltänyt ennen Evelinaa. Levylle sisältyvät itseoikeutetusti Evelinan isot jo julkaistut sinkut Honey feat. Mikael Gabriel, Sireenit ja Sushi feat. JVG, sekä tietenkin uutta materiaalia. Tuotannosta vastaa Henri MGI Lanz. Evelina on löytänyt musiikillisen genrensä itse tekemällä. Englanniksi biisinkirjoittamisen aloittaminen toi luontevasti kansainvälisen otteen omaan musiikkiin. ”Jenkkisoundi” on sittemmin jalostunut persoonalliseksi ja omantyyliseksi moderniksi popiksi.

Evelina on mukana ensiviikolla alkavassa Tähdet Tähdet -musiikkiohjelmassa. Ohjelman genreistä hän toivoisi erityisesti oppera-osuuteen pääsemistä. Tähdet Tähdet nähdään Maikkarilla sunnuntaisin klo 19:15, 2. lokakuuta alkaen.

Uusi, mutta sitäkin hauskempi musiikkia sisältävä pesti on ollut myös Dreamworksin lokakuun lopulla ensi-iltansa saava Trolls-animaation päärooli, Poppy.

Syksyä työllistää myös keikat, ajantasainen keikkakalenteri löytyy osoitteesta evelina.fi.
Vuoden sisään on kertynyt yli 150 keikkaa.

Seuraa Evelinaa somessa:
Facebook: www.facebook.com/evelinavirallinen
Instagram: @evelinavirallinen
Snapchat: yliylijumalatar

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Musiikki tarvitsee sekä radiota että suoratoistoa

Wired-lehden englantilaisen painoksen toukokuun numeron kannessa komeilee EDM-tähti Skrillex ja otsikko ”How Data Saved Music” eli ”miten data pelasti musiikin”.

Juttu käsittelee tärkeää asiaa: sitä, miten artistit ja musiikkiala hyödyntävät tietotekniikkaa ja dataa löytääkseen, hallinnoidakseen ja hyödyntääkseen pirstaloituneita tulovirtoja. Artikkelin mukaan yksittäinen biisi voi kerätä tuloja jopa 700 000 eri lähteestä.

Ennen musiikintekijät elivät muutamasta eri lähteestä tulevilla levymyynti-, tekijänoikeus- ja keikkatuloilla, mutta nyt leipä on usein maailmalla tuhansina pienempinä murusina. Dataa tarvitaan analysoimaan biisien vetovoimaa, fanien mieltymyksiä ja siten kohdistamaan toimenpiteitä oikein.

Wiredin esimerkkinä on ruotsalais-amerikkalainen yritys Kobalt, jonka palvelu auttaa esimerkiksi Skrillexiä päättämään tehokkaasti siitä, missä elokuvissa tai mainoksissa hänen musiikkiaan käytetään, tai että miten eri biisien suoratoistosuosio eri puolilla maailmaa vaikuttaa hänen keikkailuunsa.

Meillä Universal Musicissa tehdään myös paljon työtä datan keräämiseksi ja analysoimiseksi. Itseäni jutussa kiinnostaakin erityisesti avausaukeaman infografiikka, joka visualisoi hienosti yhden kansainvälisen synnyttämät tulovirrat. Juttu ei tosin paljasta, mistä hitistä on kyse.

Kuva kiteyttää täydellisesti musiikkialan muutoksen. Se osoittaa myös täydellisesti sen, mistä musiikki nykyisin elää. Suurimmat pallukat ovat broadcast eli radio- ja tv-tulot, sync eli musiikin lisensointi ja digital eli käytännössä suoratoisto. Näistä syntyy 91% biisin luomista tuloista. Retail eli vähittäiskauppa synnyttää vain 7%.

Kuva todistaa myös vääräksi alalla elävän käsityksen siitä, että radio kilpailisi Spotifyn ja muiden streaming-palveluiden kanssa. Data osoittaa päinvastoin sen, että artistit tarvitsevat molempia. Ja niin tarvitsee koko musiikkiala.

Radio ja suoratoisto palvelevat musiikin ystävien elämässä erilaisia tarpeita, joten useimmat fanit kuuntelevat musiikkia sekä radiosta että suoratoistopalveluista. Sen vuoksi myös hittejä syntyy molemmissa paikoissa. Ja siksi radio ja suoratoistopalvelut tarvitsevat toisiaan ja musiikkiala molempia. Joissakin musiikkityyleissä Spotify on keskeisessä roolissa, mutta monessa genressä hitti ei ole hitti ennen kuin se soi laajasti radioissa.

Data on siis tärkeää, mutta yksin se ei luo hittejä tai pelasta musiikkia. Tarvitaan radiota ja suoratoistopalveluita, joista hittejä kuunnellaan.

Kimmo Valtanen

Markkinointijohtaja, Universal Music

 

 

mg

Muusikko on alkuperäinen henkilöbrändi

Markkinointialalla on puhuttu viime aikoina paljon sisältömarkkinoinnista. Yritykset ja brändit tavoittelevat nykyään kuluttajien huomiota entistä enemmän kuluttajia aidosti kiinnostavilla viihdesisällöillä tyrkyttävien mainosten sijaan.

Yksi sisältömarkkinoinnin alalaji on henkilöbrändäys. Julkisuuden henkilöistä on tullut omia vakiintuneita ja vaikuttavia medioitaan.

Pelkästään Universal Musicin kotimaisilla artisteilla on noin 35 miljoonaa YouTube-katselua vuosittain, sekä 2 miljoonaa Facebook-fania. Tähän kun yhdistämme muut sosiaalisen median kanavat, Spotifyn sekä radion, uskaltaisin väittää, että näihin musiikkisisältöihin ja artisteihin kannattaa mainostajan allokoida siivu budjetistaan.

vilma

Tunnettujen henkilöiden hyödyntäminen markkinoinnissa ei toki ole mitään uutta. Viime vuosina henkilövetoinen markkinointi on kuitenkin muuttanut muotoaan ja vaatii entistä tarkempaa suunnittelua.

Vaikka tunnetut kasvot näkyvät lehtien sivuilla ja TV-mainoksissa, on kaikesta kampanjoinnista sosiaalisen median kautta tullut entistä läpinäkyvämpää. Parhaat tulokset syntyvät silloin kun brändin ja tässä tapauksessa artistin välillä on saumattomasti toimiva kumppanuus. Tämä yhteistyömalli luo aitoja tarinoita, jotka elävät huomattavasti pidempään kuin yksittäiset mainoskampanjat.

Ennen kaikkea hyvin suunniteltu ja toteutettu yhteistyö mahdollistaa brändin pääsyn osaksi artistin ainutlaatuista yhteisöä sekä sisältöjä. Universal Musicin Artist Portal-datajärjestelmä auttaa meitä ymmärtämään artistiemme yleisöjä, sekä sosiaalisen median näkyvyyttä. Tämä taas auttaa meitä suunnittelemaan brändikumppanin kanssa oikeat toimenpiteet, löytämään oikeat artistit tavoitellulle kohderyhmälle sekä luomaan heille aidosti puhuttelevaa sisältöä.

Artistit ovat itse aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä ja heidän kanaviensa kautta brändin on mahdollista rakentaa dialogia kuluttajien kanssa. Kun artistien oma persoona ja elämä näkyvät sisällössä, myös brändikumppani hyötyy tästä.

Tämän hetken kuumimpiin suomalaisiin nuorisoartisteihin lukeutuvan Mikael Gabrielin faneista noin 70 % on nuoria naisia. Mikael olikin luonteva artistivalinta Lumenen Natural Code-tuotesarjan kanssa toteutettuun yhteistyöhön, joka poreili vahvasti sosiaalisessa mediassa. Mikaelilla on Facebookissa yli 90 000 fania ja Instagramissa 111 000 seuraajaa. Kumppanuus sai luontevan jatkon, kun lahjakkaat naisartistit Janna Hurmerinta ja Vilma Alina valittiin Natural Code-tuotesarjan meikkikasvoiksi. Brändille räätälöidysti tuotettuja sisältöjä, videoita ja kuvia jaettiin aktiivisesti Natural Coden, artistien sekä Universal Musicin kanavissa.

 Nina Mäkelä New Business Manager

Nina Mäkelä
New Business Manager

 

Mikael Gabriel ja Älä herätä mua unesta

Mikael Gabriel on tänään julkaissut uuden kehutun singlen Älä herätä mua unesta.

”Halusin julkaista positiivisen biisin, koska nykytila maailmassa on mitä on. Sitä haluis välillä vaan sulkee silmät, koska on helpompi olla unessa, ku herätä ja nähdä tää maailma niinku se on”, Mikael kertoo biisistä.

Älä herätä mua unesta on toinen singlejulkaisu Mikael Gabrielin keväällä 2015 julkaistavalta neljänneltä albumilta. Levyn ensimmäinen sinkkulohkaisu Woppaa (feat. Kevin Tandu) on radioista tuttu sekä Spotify-menestys. Single on myynyt kultaa.

Karismaattinen, 24-vuotias artisti julkaisi esikoislevynsä 5 miljoonaa muuta vuonna 2009. Hänen tunnetuimpiaan hittejä ovat mm. Päästä mut pois, Pohjosen poika, Woppaa ja Kipua. Mikael Gabrielin suosiosta kertoo myös tiivistahtinen keikkailu; pelkästään tämän vuoden aikana keikkoja on kalenterissa lähemmäs sata.

Haastattelupyynnöt:
Tara Kojonen / Universal Music
Tara.kojonen@umusic.com tai 050-467 3269

ala-herata_jpeg_640x640

Nuorisomusiikki on taas nuorison musiikkia

Kun kansainväilisissä musiikkikuvioissa kertoo olevansa Suomesta, saa yleensä muutaman minuutin sisällä kuulla kysymyksen metallimusiikista. Alalla elää hyvin voimakkaana käsitys siitä, että Suomi on metallimaa.

 

Ja niinhän se on pitkään ollutkin. Iso osa maailmaa menestyksekkäästi kiertävistä suomalaisista muusikoista edustaa jotain raskaan rockin alalajia. Suomessa Iron Maiden ja Metallica vetävät stadionit ja festivaalit täyteen varmasti taas ensi kesänä, sitä seuraavana ja niin kauan kuin sedät vain jaksavat kiertää.

 

Eikä siinä mitään. Metalli on hienoa musiikkia. Mutta katsaus Spotifyn soitetuimpien artistien listalle todistaa, ettei Suomi ole metallimaa, tai ei ainakaan pelkästään sellainen. Listalta löytyvät esimerkiksi Robin ja Nikke Ankara, molemmat useamman biisin voimin. YouTuben tämänhetkisiä suomalaisia hittejä ovat puolestaan vaikkapa Mikael Gabriel ja Paperi T.

 

 

Digitaalinen jakelu edustaa jo 60 prosenttia Suomen musiikimarkkinoista ja streaming puolestaan siitä valtaosaa. Streamingin valtakunnassa hevi ei tapa – eikä tapa mikään muukaan ”aikuisten” musiikki. Iskelmä ja rock jäävät Spotifyssa, Deezerissä ja YouTubessa auttamattomasti pophittien, hiphopin ja EDM:n varjoon.

 

Yksi streamaus-vallankumouksen vähemmän puhutuista vaikutuksista on ollut se, että se on tuonut nuorison takaisin musiikkibisneksen keskiöön.

 

Kärjistäen voi sanoa, että CD on aikuisten musiikkiformaatti, joka suosii veteraaniartisteja, uudelleenjulkaisuja, kalliita kokoelmabokseja ja keski-ikäisten rakastamia musiikkityylejä. Streaming taas kuuluu nuorille. Se on helppokäyttöistä, sosiaalista ja kuluttajalle joko erittäin edullista tai täysin ilmaista.

 

Meille Universal Musicissa tämä sopii hyvin. Viime aikoina olemme panostaneet erityisesti suoratoistopalveluissa ja radiossa itsensä läpi lyöneisiin nuoriin artisteihin. Kasmir, Vilma Alina, Nikke Ankara sekä tietysti suomalaisten YouTube-läpimurtojen kantaisä Robin.

 

Uskallan väittää, että tiedämme jotain nuorisomusiikista ja nuorten kuluttajien käyttäytymisestä. Se tarjoaa mahdollisuuksia myös yhteistyökumppaneillemme, oli kyse sitten artistien yhteismarkkinoinnista, brändiyhteistyöstä tai vaikkapa erilaisista sisältömarkkinoinnin muodoista.

 

Emme tietysti unohda minkään ikäisiä musiikin ystäviä ja heidän toiveitaan. Eikä nuorisomusiiikki ole pelkästään nuoria varten. Itsekään en ole kalenterin mukaan enää aivan teini-ikäinen, mutta löydän itsekin jatkuvasti uusia suosikkeja radion ja Spotifyn välityksellä. Ja juuri se tekee musiikin parissa työskentelemisestä niin hienoa.

Kimmo Valtanen

Markkinointijohtaja

Universal Music