Universal Music Finland

UUTISET / Blogi

silento560

Television musiikkibisnes ei ole totta

Lähiaikoina on luvassa paljon katsottavaa musiikin kulissien takaisista asioista kiinnostuneille. HBO Nordicilla käynnistyy helmikuussa 70-luvun levybisneksestä kertova sarja Vinyl ja Englannissa pyörii jo elokuvateattereissa 90-luvun brittipopkuvioihin sijoittuva filmi Kill Your Friends. Jo tänä iltana Subilla starttaa tv-sarja Empire, joka kertoo kuvitteellisesta hiphop-levy-yhtiöstä ja sen sisällä käytävästä valtataistelusta.

Vinyl-sarjan sisällöstä ei tiedetä vielä paljoa muuta kuin että Martin Scorsese on tuottanut sen yhdessä Mick Jaggerin kanssa. Trailerista päätellen luvassa on kaksikolle tuttuja aiheita: seksiä, huumeita ja rock’n’rollia.

Myös Kill Your Friendsissä liioitellaan musiikkibisneksen lieveilmiöitä, mutta kyseessä onkin musta komedia, jota on jo kutsuttu jonkinlaiseksi ”Englannin Amerikan Psykoksi”. Elokuvan taustalla oleva kirja ainakin on erittäin hauskaa luettavaa, vaikkei sillä välttämättä kovin paljon musa-alan todellisuuden kanssa olisikaan tekemistä. Siitäkään huolimatta että kirjan kirjoittaja ja leffan käsikirjoittaja John Niven todellakin työskenteli brittien musiikkialalla 90-luvulla.

Vieläkin isompia egoja ja liioitellumpaa meininkiä on Empire-sarjassa, jossa liikutaan nykyajan amerikkalaisessa rap- ja R&B-maailmassa. Huikeiden juonittelujen ja juonenkäänteiden lisäksi sarjassa kuullaan paljon musiikkia, jonka tuotannosta vastaa supertuottaja Timbaland.

Empire on valtavan viihdyttävä sarja ja odotan innolla niin Kill Your Friendsin kuin Vinylinkin näkemistä. Musiikkialan nykyisestä todellisuudesta ne eivät kuitenkaan kerro paljon mitään ainakaan sen perusteella, mitä olen nähnyt.

Alalla on tietysti yhä jonkin verran suuria taiteilijapersoonallisuuksia sekä muusikko- että binesportaassa, mutta toiminta on nykyisin paljon pitkäjänteisempää ja suunnitelmallisempaa kuin mitä Empiren saippuaoopperassa, jossa kiukutellaan ja juonitellaan shamppanjalasit ja aseet käsissä.

Kaikkein ihmeellisin virhe on se, että Empiressä musiikkibisnes näyttää siltä kuin se voisi olla Kill Your Friendsin aikakaudelta 90-luvulta. Artistien albumeista puhutaan enemmän kuin yksittäisistä hiteistä ja musiikin tärkein jakelukanava ovat edelleen cd-levyt.

Näinhän ei todellisuudessa ole. Musiikkiala elää nykyisin hiteistä ja suoratoisto on noussut ylivoimaisesti tärkeimmäksi tavaksi tavoittaa musiikin ystävät.

Empireä kannattaa katsoa jos haluaa nauttia saippuaoopperasta ja Timbalandin R&B:stä. Ei kuitenkaan kannata muodostaa käsitystä nykyajan musiikkibisneksestä sen pohjalta.

Kimmo Valtanen

Toimitusjohtaja

Universal Music

 

ROBIN_MNSU

Musiikki on naisten ala

Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, miten popmusiikista on tullut taas nuorten musiikkia.

Cd-levyjen aikakaudella musiikin kulutusta määrittelivät pitkälti keski-ikäiset miehet, jotka käyttivät paljon irtorahaa veteraaniartistien kalliiden kokoelmaboksien ostamiseen. Suoratoiston aikana valtaa ei kuitenkaan enää käytä se, jolla on eniten rahaa musiikin kuluttamiseen. Nyt tähtiä luovat ne, joilla on eniten aikaa. Jos keski-ikäinen mies kuuntelee AC/DC:n uuden albumin kerran viikossa, nuori nainen ehtii samassa ajassa streamata jopa sata biisiä omilta suosikeiltaan.

Kaikki suoratoistopalveluista kertyvä data viittaa siihen, että nuoret tytöt ja naiset ovat samanikäisiä miehiä aktiivisempia musiikin kuluttajia. Niinpä musiikkialaa hallitsevat nyt nimenomaan nuoret naiset. Ihan kirjaimellisestikin. Mekin Universal Musicissa olemme juuri valinneet A&R-johtajaksemme nuoren naisen, Marja Kokon.

Marja tuntee tietysti musiikkia laajalti ja nuoret naiset kuuntelevat tietysti monenlaista musiikkia siinä missä muutkin ihmisryhmät. Ei kuitenkaan ole sattumaa, että viime vuosina tähdiksi on noussut erityisen paljon juuri teinityttöjen ihailemia popartisteja.

Suomessa tämä tarkoittaa ennen kaikkea Robinia, kaikkien aikojen suurinta suomalaista nuorisotähteä. Robinin albumeja on myyty yhteensä yli 500 000 kappaletta,  hänen biisejään on toistettu Spotifyssa yli 67 miljoonaa kertaa ja hänen videoitaan katsottu YouTubessa yli 80 miljoonaa kertaa. Lisäksi Robin on ollut monena vuonna Suomen googlatuin henkilö. Ja kaikki tämä siis ennen Robinin tänään julkaistavaa uutta albumia Yhdessä, joka nostaa varmasti kaikki luvut taas aivan uudelle tasolle.

Ei muuten ole sattumaa sekään, että kaikkialla maailmassa on tällä hetkellä paljon kysyntää nuorille poikapoppareille. Universal Musicissa panostetaan juuri nyt 17-vuotiaaseen kanadalaiseen Shawn Mendesiin, joka on nousussa hitillään Stitches – sekä tietysti huipulle palanneeseen Justin Bieberiin ja hänen marraskuussa ilmestyvään uuteen albumiinsa Purpose.

Teinityttöjen suosikit eivät aina ole kovin pitkäikäisiä, ihan jo sen vuoksi, että teini-iällä on taipumus loppua jossain vaiheessa. Tämän vuoksi moni teinitähti pyrkii jossain uran vaiheessa aikuistumaan ja laajentamaan kuulijakuntaa aikuisemman yleisön suuntaan. Justin Bieber tekee tämän uudella levyllään onnistuneesti, ja onhan Robininkin uusi musiikki jo aika kaukana Frontside Olliesta.

On aivan varmaa, että huippulahjakkaiden Justinin ja Robinin suosio kestää senkin jälkeen, kun vanhat fanit ovat aikuistuneet ja siirtyneet työelämään eivätkä enää ehdi luukuttamaan suosikkejaan Spotifysta ja YouTubesta entiseen malliin. Ihan yhtä varmaa on, että siinä vaiheessa tulevaisuuden nuoret naiset löytävät uusia suosikkeja.

Kimmo Valtanen

Toimitusjohtaja

Universal Music

 

bieber800

Hitti on myös brändin veturi

Musiikkibisneksestä on viime viikkoina kirjoitettu mukavasti julkisuudessa kun sekä Kauppalehti että Talouselämä ovat julkaisseet minusta haastattelut, joissa olen päässyt kertomaan näkemyksiäni Universal Musicin uutena toimitusjohtajana.

Jutut ovat olleet paitsi nasevia, myös asiantuntevasti kirjoitettuja. Erityisen hyvin niissä on kuvattu musiikin kulutuksen ja suoratoistopalvelujen tuottamien tulojen muutosta sekä käyttämäämme analytiikkaa siitä, kuka musiikkia kuuntelee, missä ja milloin.

Selvää on, että suoratoiston läpilyönnin myötä musiikkibisnes on muuttunut entistä nuorisopainotteisemmaksi. Suoratoisto ei elä albumeista, vaan yksittäisistä hiteistä.

“Digitaalisen musiikin maailmassa kyse ei ole enää perinteisestä ostovoimasta. Kyse on ajasta, jonka ihminen kuluttaa musiikin kuunteluun. Nuorilla aikaa on. Ja aika on rahaa. Levy-yhtiön ja artistien saama tuotto jaetaan kuuntelumäärien ja käytetyn ajan suhteen”, Kauppalehden jutussa kirjoitetaan.

Näin jälkikäteen haluaisin lisätä juttuihin ainoastaan yhden näkökulman. Myös markkinointiyhteistyö kuluttajabrändien kanssa muodostaa jatkuvasti tärkeämmän osan artistien ja musiikkiyhtiöiden tuloista.

Aihetta käsiteltiin hyvin alkukesästä julkaistussa Forbes-lehden artikkelissa , jossa joukko brändiviestinnän ammattilaisia korosti musiikin roolia oikeiden kuluttajien tavoittamisessa. Jutussa kiteytyi hyvin se, miten musiikki voi tukea brändin viestiä – mutta vain jos brändillä on käytössään oikea, brändin kohderyhmää puhutteleva artisti.

“Brändien yleinen virhe on se, että ne ajattelevat musiikin käyttöä ensisijaisesti faneina. Markkinoija valitsee kampanjaan oman henkilökohtaisen suosikkiartistinsa tai vain yleisesti tunnetun artistin sen sijaan, että haettaisiin artisti, joka puhuttelee oikeaa kohderyhmää ja edustaa brändin persoonallisuutta ja arvoja”, musiikin lisensiointiin erikoistuneen Music Dealers -yhtiön CEO Eric Sheinkop sanoo Forbesin jutussa.

Myös tässä on pohjimmiltaan kyse suoratoiston hyödyntämisestä. Juuri suoratoiston ja sen tarjoaman analytiikan ansiosta brändiyhteistyö voidaan kohdistaa oikeille yleisöille tarkemmin kuin koskaan.

Kimmo Valtanen
Toimitusjohtaja
Universal Music

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Musiikki tarvitsee sekä radiota että suoratoistoa

Wired-lehden englantilaisen painoksen toukokuun numeron kannessa komeilee EDM-tähti Skrillex ja otsikko ”How Data Saved Music” eli ”miten data pelasti musiikin”.

Juttu käsittelee tärkeää asiaa: sitä, miten artistit ja musiikkiala hyödyntävät tietotekniikkaa ja dataa löytääkseen, hallinnoidakseen ja hyödyntääkseen pirstaloituneita tulovirtoja. Artikkelin mukaan yksittäinen biisi voi kerätä tuloja jopa 700 000 eri lähteestä.

Ennen musiikintekijät elivät muutamasta eri lähteestä tulevilla levymyynti-, tekijänoikeus- ja keikkatuloilla, mutta nyt leipä on usein maailmalla tuhansina pienempinä murusina. Dataa tarvitaan analysoimaan biisien vetovoimaa, fanien mieltymyksiä ja siten kohdistamaan toimenpiteitä oikein.

Wiredin esimerkkinä on ruotsalais-amerikkalainen yritys Kobalt, jonka palvelu auttaa esimerkiksi Skrillexiä päättämään tehokkaasti siitä, missä elokuvissa tai mainoksissa hänen musiikkiaan käytetään, tai että miten eri biisien suoratoistosuosio eri puolilla maailmaa vaikuttaa hänen keikkailuunsa.

Meillä Universal Musicissa tehdään myös paljon työtä datan keräämiseksi ja analysoimiseksi. Itseäni jutussa kiinnostaakin erityisesti avausaukeaman infografiikka, joka visualisoi hienosti yhden kansainvälisen synnyttämät tulovirrat. Juttu ei tosin paljasta, mistä hitistä on kyse.

Kuva kiteyttää täydellisesti musiikkialan muutoksen. Se osoittaa myös täydellisesti sen, mistä musiikki nykyisin elää. Suurimmat pallukat ovat broadcast eli radio- ja tv-tulot, sync eli musiikin lisensointi ja digital eli käytännössä suoratoisto. Näistä syntyy 91% biisin luomista tuloista. Retail eli vähittäiskauppa synnyttää vain 7%.

Kuva todistaa myös vääräksi alalla elävän käsityksen siitä, että radio kilpailisi Spotifyn ja muiden streaming-palveluiden kanssa. Data osoittaa päinvastoin sen, että artistit tarvitsevat molempia. Ja niin tarvitsee koko musiikkiala.

Radio ja suoratoisto palvelevat musiikin ystävien elämässä erilaisia tarpeita, joten useimmat fanit kuuntelevat musiikkia sekä radiosta että suoratoistopalveluista. Sen vuoksi myös hittejä syntyy molemmissa paikoissa. Ja siksi radio ja suoratoistopalvelut tarvitsevat toisiaan ja musiikkiala molempia. Joissakin musiikkityyleissä Spotify on keskeisessä roolissa, mutta monessa genressä hitti ei ole hitti ennen kuin se soi laajasti radioissa.

Data on siis tärkeää, mutta yksin se ei luo hittejä tai pelasta musiikkia. Tarvitaan radiota ja suoratoistopalveluita, joista hittejä kuunnellaan.

Kimmo Valtanen

Markkinointijohtaja, Universal Music

 

 

On monta tapaa olla aito

Helsingin Sanomat julkaisi viime lauantaina laajan jutun, jossa käsiteltiin mielenkiintoisella tavalla sosiaalisen median merkitystä viihdealalla ja somen uudenlaista julkkiskulttuuria.

Jutun keskipisteessä oli muotibloggaaja Janne Naakka, mutta kommentteja oli kysytty myös Yleisradion julkaisupäälliköltä Risto Kuulasmaalta ja minulta.

Sanoin jutussa muun muassa näin: “Uskon, että tämä aika ja sosiaalinen media tukee aitoutta. Aitous voi olla vaikkapa tunne, tai vilpittömyys. Osaamisen ei tarvitse olla täydellistä, mutta sen on oltava aitoa.”

Juttu on herättänyt verkossa paljon keskustelua. Olen myös itse saanut lausunnostani monenlaista palautetta, osa positiivista, osa ei. Kaikki palaute on tietysti tervetullutta, mutta luulen silti, että monet saamistani kriittisistä kommenteista perustuvat puhtaaseen väärinkäsitykseen siitä, mitä tarkoitin aitoudella. Suomalaisissa musiikkipiireissä kun on monia, joiden mielestä ”aitous” voi tarkoittaa vain jonkinlaista ”katu-uskottavuutta”.

Seison yhä sanojeni takana. En tietenkään ole sitä mieltä, että ainoastaan rankat ja kovaääniset rock- tai rap-miehet voisivat olla aitoja. On monta tapaa olla aito.

Aitoja ovat kaikki ne verkkopersoonat ja muusikot, jotka ovat rehellisiä omalle itselleen, eivät teeskentele ja ovat avoimia yleisöään kohtaan.

Taas on pakko nostaa esimerkiksi jutussakin mainittu Sara Maria Forsberg eli SAARA. Sara nousi Smoukahontas-YouTube-kanavallaan Suomen kaikkien aikojen suurimmaksi sometähdeksi olemalla huumoritajuinen viihdyttäjä ja aidosti taitava supliikkinainen. Videoiden miljoonat katsojat aistivat varmasti myös sen, että Saara oli oma valloittava itsensä eikä esittänyt yhtään mitään eikä ketään.

SAARAn juuri julkaistua ensimmäistä videota Ur Cool katsoessa tulee selväksi, että sama aitous ja vilpittömyys paistaa läpi myös SAARAsta musiikkiartistina.

Selvää on myös se, ettei SAARA olisi saanut maailmanlaajuista sopimusta Universal Musicin kanssa ilman huikeaa osaamista laulajana ja muusikkona. Aivan yhtä selvää on etteivät Rodney Jerkinsin tasoiset biisintekijät ja tuottajat olisi ryhtyneet yhteistyöhön muun kuin aidosti lahjakkaan ja taitavan laulajan kanssa.

Ur Cool meni muuten suoraan sekä iTunesin että Spotifyn ykköseksi Suomessa. Olen aidosti sitä mieltä, että Ur Coolista tulee yksi kesän isoimmista hiteistä. Ja että SAARAssa on aineksia aidoksi maailmantähdeksi.

Kimmo Valtanen

Markkinointijohtaja

Universal Music

 

 

Robin1

Luvassa palkintosadetta

Monet musiikkidiggarit eivät pidä Emma Gaalasta ja muista musiikkipalkinnoista. Tai ainakaan monet eivät myönnä pitävänsä. Palkintoraadeilla on diggareiden mielestä sovinnainen maku ja pystit jaetaan joka vuosi väärille tyypeille.

Ennen kaikkea palkintogaaloja pidetään vanhanaikaisina yhteinäiskulttuurin jäänteinä. Miten ihmeessä Robinin ”16” voisi olla Vuoden Albumi tai Kasmirin ”Vadelmavene” Vuoden Biisi, kun jokaisella musiikkigenrellään on omat Vuoden Albuminsa ja Biisinsä? Onko enää sellaisia albumeita ja biisejä, jotka yhdistävät koko Suomen musiikkia kuuntelevan kansan?

On. Olen eri mieltä palkintogaalojen pilkkaajien kanssa. Yhtenäisen musiikkikulttuurin aika on ohi, mutta siitä huolimatta ja juuri siksi Emma Gaalaa tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Pirstoutuneiden musamakujen ja yksilöllisen musiikinkuuntelun aikakaudella suurten yhteisten tapahtumien merkitys vain korostuu. Musiikkialan näkyvyyden ja elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää, että musiikki synnyttää yhä suuria tarinoita. Musiikkipalkintogaalat ovat omiaan tuomaan tällaisia tarinoita koko kansan tietoisuuteen.

Erityisen suureksi palkintogaalojen ja tarinoiden merkityksen tekee se, että palkintojen julkisuus näkyy suoraan suoratoistopalvelujen valinnoissa. Ennen tv-esiintymiset vaikuttivat levymyyntiin lähes parin viikon viiveellä, mutta Spotify elää reaaliajassa.

Hyvä tuore esimerkki suuresta musiikkitarinasta on brittilaulaja Sam Smith, jonka ura nousi aivan uudelle tasolle pari viikkoa sitten Grammy-gaalassa. Huikea albumi In The Lonely Hour, siltä lohkotut hitit sekä karismaattisen nuoren laulajan loistavat keikat ovat kasvattaneet Sam Smithin suosiota tasaisesti koko vuoden ajan. Neljän Grammy-voiton ansiosta Smith nousi kuitenkin kertaheitolla kansainväliseen supertähtisarjaan. Vuoden Popalbumi, Vuoden Levy, Vuoden Biisi ja Paras Uusi Artisti!

Sam Smithin kruunajaiset jatkuivat vielä toissapäivänä Lontoossa Brit Awards -gaalassa. Minullakin oli tilaisuus seurata Lontoossa Universal Musicin omassa Brits-katselutilaisuudessa, kun kotiyleisön suosikki sai palkinnot Vuoden Brittiläisenä Läpimurtona ja Brittiläisenä Globaalina Menestyksenä.

Toivottavasti Emmoissa nähdään tänä iltana samanlaisia suuria tarinoita. Kasmirilla olisi nyt hieno tilaisuus seurata Sam Smithin jalanjäljissä, sillä hän on ehdokkaana Vuoden Biisin, Vuoden Popalbumin, Vuoden Miessolistin ja Vuoden Tulokkaan sarjoissa. Kävi miten kävi, veikkaisin, että Kasmirin biisit soivat tänä iltana aika monella Spotify-tilillä.

Kimmo Valtanen

Markkinointijohtaja

Universal Music

Kasmir600

Musiikkivuosi 2015: kun aurinko nousee

Musiikkituottajat ry:n juuri julkaisemat luvut suomalaisen musiikkibisneksen vuodesta 2014 näyttävät ensi katsomalta aika karuilta. Musiikkituottajien jäsenyritysten koko liikevaihto putosi 14 prosenttia ja fyysisten äänitteiden myynti peräti 36 prosenttia.

Tarkemmin katsottuna huonoilta näyttävät uutiset ovat kuitenkin hyviä. Vuosi 2014 oli siitä historiallinen,  että ensimmäistä kertaa suomalaisen musiikkialan historiassa digitaalisen liikevaihdon arvo ohitti fyysisten tuotteiden myynnin. Jo 51 prosenttia äänitealan liikevaihdosta tulee digitaalisista lähteistä, enimmäkseen siis streaming- eli suoratoistopalveluista. Viime vuonna digitaalisen vaihdon määrä kasvoi 22 prosenttia.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että alan aallonpohja on jo nähty. Jos streamingin suosio jatkaa tämänhetkistä kasvuaan, tänä vuonna ollaan jo tukevasti kasvu-uralla. Niin kuin sanonta kuuluu, kaikkein pimeintä on juuri ennen auringonnousua.

Tulemme siis viiveellä pohjoismaisten naapuriemme perässä, sillä Ruotsissa ja Norjassa ala on digitalisoitunut lähes täysin ja ollut jo vuosia kovassa kasvussa.  Esimerkiksi Ruotsissa ääniteala kasvoi vuosien 2008 ja 2013 välillä 34 prosenttia. Pohjoismainen musiikkiala toimii nyt globaalina suunnannäyttäjänä lähes kaikille sisältöaloille: televisiolle, lehdistölle ja kirjankustannusalalle.

Meillä Universal Music Groupissa on syytä erityiseeen toiveikkuuteen. Olemme panostaneet johdonmukaisesti streaming-palveluihin ja siellä menestyviin hittiartisteihin hiipuvan cd-myynnin varassa elävien iskelmä- ja rocknimien sijasta.

Viime vuoden menestynein suomalainen muusikko Robin on tästä vain yksi esimerkki. Tallimme on täynnä nuoria kotimaisia huippuartisteja Jannasta Kasmiriin ja Paperi T:stä Mikael Gabrieliin. Päälle tulevat tietysti maailman suurimman musiikkiyhtiön kansainväliset supertähdet.

Kokonaisuutena markkinaosuutemme putosi hieman 32,7 prosentista 30,6 prosenttiin. Digitaalisella puolella onnistuimme kuitenkin kasvattamaan osuuttamme 36,3 prosenttiin. Muiden yhtiöiden osuudet jäävät alle 30 prosentin.

Tämä tarkoittaa sitä, että olemme onnistuneet tavoittamaan erityisesti nuoret musiikkikuluttajat alan keskivertoa paremmin. Se tarkoittaa sitä, että olemme muuttuneet lopullisesti levy-yhtiöstä digimusiikkiyhtiöksi, jonka avainosaaminen on digitaalisessa markkinoinnissa, data-analytiikassa sekä digitaalisissa verkostoissa. Se tarkoittaa myös sitä, että pystymme tarjoamaan yhteistyökumppaneillemme jatkuvasti paremmin uudenlaisia malleja esimerkiksi digitaalisen markkinointi- ja brändiyhteistyön muodossa.

Ennen kaikkea se tarkoittaa sitä, että me emme enää odottele auringonnousua. Päivä paistaa jo.

 

Jarkonkuva.jpg

Jarkko Nordlund

Toimitusjohtaja

 

mg

Muusikko on alkuperäinen henkilöbrändi

Markkinointialalla on puhuttu viime aikoina paljon sisältömarkkinoinnista. Yritykset ja brändit tavoittelevat nykyään kuluttajien huomiota entistä enemmän kuluttajia aidosti kiinnostavilla viihdesisällöillä tyrkyttävien mainosten sijaan.

Yksi sisältömarkkinoinnin alalaji on henkilöbrändäys. Julkisuuden henkilöistä on tullut omia vakiintuneita ja vaikuttavia medioitaan.

Pelkästään Universal Musicin kotimaisilla artisteilla on noin 35 miljoonaa YouTube-katselua vuosittain, sekä 2 miljoonaa Facebook-fania. Tähän kun yhdistämme muut sosiaalisen median kanavat, Spotifyn sekä radion, uskaltaisin väittää, että näihin musiikkisisältöihin ja artisteihin kannattaa mainostajan allokoida siivu budjetistaan.

vilma

Tunnettujen henkilöiden hyödyntäminen markkinoinnissa ei toki ole mitään uutta. Viime vuosina henkilövetoinen markkinointi on kuitenkin muuttanut muotoaan ja vaatii entistä tarkempaa suunnittelua.

Vaikka tunnetut kasvot näkyvät lehtien sivuilla ja TV-mainoksissa, on kaikesta kampanjoinnista sosiaalisen median kautta tullut entistä läpinäkyvämpää. Parhaat tulokset syntyvät silloin kun brändin ja tässä tapauksessa artistin välillä on saumattomasti toimiva kumppanuus. Tämä yhteistyömalli luo aitoja tarinoita, jotka elävät huomattavasti pidempään kuin yksittäiset mainoskampanjat.

Ennen kaikkea hyvin suunniteltu ja toteutettu yhteistyö mahdollistaa brändin pääsyn osaksi artistin ainutlaatuista yhteisöä sekä sisältöjä. Universal Musicin Artist Portal-datajärjestelmä auttaa meitä ymmärtämään artistiemme yleisöjä, sekä sosiaalisen median näkyvyyttä. Tämä taas auttaa meitä suunnittelemaan brändikumppanin kanssa oikeat toimenpiteet, löytämään oikeat artistit tavoitellulle kohderyhmälle sekä luomaan heille aidosti puhuttelevaa sisältöä.

Artistit ovat itse aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä ja heidän kanaviensa kautta brändin on mahdollista rakentaa dialogia kuluttajien kanssa. Kun artistien oma persoona ja elämä näkyvät sisällössä, myös brändikumppani hyötyy tästä.

Tämän hetken kuumimpiin suomalaisiin nuorisoartisteihin lukeutuvan Mikael Gabrielin faneista noin 70 % on nuoria naisia. Mikael olikin luonteva artistivalinta Lumenen Natural Code-tuotesarjan kanssa toteutettuun yhteistyöhön, joka poreili vahvasti sosiaalisessa mediassa. Mikaelilla on Facebookissa yli 90 000 fania ja Instagramissa 111 000 seuraajaa. Kumppanuus sai luontevan jatkon, kun lahjakkaat naisartistit Janna Hurmerinta ja Vilma Alina valittiin Natural Code-tuotesarjan meikkikasvoiksi. Brändille räätälöidysti tuotettuja sisältöjä, videoita ja kuvia jaettiin aktiivisesti Natural Coden, artistien sekä Universal Musicin kanavissa.

 Nina Mäkelä New Business Manager

Nina Mäkelä
New Business Manager

 

WallStreetJournal_480x480

Tuoko tieto Kanyen Suomeen?

Maailman arvostetuin talouslehti Wall Street Journal julkaisi sunnuntai-iltana jutun, joka kertoo siitä, miten Universal Music hyödyntää ”big dataa” artistimarkkinoinnissaan. Juttu on maksumuurin takana, joten kerron tässä lyhyesti sen pääkohdat.

KanyeWordPress

Universal Music on kehittänyt Artistiportaali-nimisen järjestelmän, joka kokoaa yhteen kaiken yksittäistä artistia koskevan ”big datan” eli tiedot artistin levymyynnistä, kuuntelumääristä eri suoratoistopalveluissa, radiosoitosta sekä näkyvyydestä sosiaalisessa mediassa. Järjestelmä purkaa datan helposti seurattavaan muotoon, joka auttaa meitä ymmärtämään sitä millaista artistiemme yleisö on, miten ja kuinka paljon se kuuntelee heidän musiikkiaan ja miten se saa tietoa artistista.

Tämä tietysti auttaa meitä myös kohdistamaan markkinointitoimenpiteemme mahdollisimman tehokkaasti. Ja vaikka Artistiportaali ei kykenekään ennustamaan uuden artistin suosiota, siitä saatua tietoa voidaan hyödyntää myös silloin, kun julkaisemme heidän musiikkiaan ensimmäistä kertaa.

Jutun mukaan Warner Music on kehittänyt itselleen myös samankaltaista järjestelmää. Kolmannen suuren musiikkiyhtiön Sony Musicin järjestelmä ei ole yhtä keskitetty, vaan pohjautuu enemmän käsityöhön ja ihmisten tekemiin arvioihin.

Omalta kannaltani erityisen kiinnostavaa on tietysti se, että myös minua haastateltiin juttuun. Jutun lopussa kerron, että olemme käyttäneet Artistiportaalia osoittaaksemme konserttijärjestäjille, että hiphop-artistien Suomeen voi olla kannattavaa. Hiphop-levyjä ei myydä täällä aina kovin paljon, mutta kuunnellaan Spotifysta sitäkin enemmän. Tiedämme esimerkiksi, että Kanye Westin hittejä kuuntelevat Suomessa ennen kaikkea 18–24-vuotiaat, miehet ja naiset tasapuolisesti – ja niin paljon, että Kanye pystyisi todennäköisesti myymään ison areenan täyteen.

Datan hyödyntämisen edut kiteytyvät hyvin sitaattiini jutun lopussa:

”Ennen kaikki perustui tunteeseen. Nyt meillä on faktat.”

 

Kimmo Valtanen

Markkinointijohtaja

Universal Music

Cover_Blank-WordPress_480x480

YouTube on tärkeä osa musiikkipalvelujen kokonaisuutta

Muutama viikko sitten uutisoitiin näyttävästi YouTuben uudesta maksullisesta musiikkipalvelusta. Palvelu on vielä aivan uusi, joten sen vaikutusta Suomen musiikkimarkkinoihin on toistaiseksi vaikea arvioida.

Selvää on, että jokainen uusi ja erilainen palvelu parantaa kuluttajien valinnanmahdollisuuksia ja edistää siten musiikin asiaa.  Selvää on myös se, että YouTubesta kuunnellaan aivan valtavasti musiikkia. Pari päivää sitten levisi esimerkiksi uutinen, jonka mukaan maailman kaikkien aikojen katsotuin video Gangnam Style oli rikkonut YouTuben laskurin yli 2,15 miljardilla katselukerrallaan.

YouTuben merkitystä musiikkikanavana ja erityisesti uuden musiikin löytämisen välineenä ei voi väheksyä Suomessakaan. Nuorimmissa kohderyhmissä YouTube on ollut se kaikkein suosituin musiikkipalvelu jo ainakin parin vuoden ajan. Musiikkituottajien tutkimuksen mukaan peräti 59 prosenttia suomalaisista kuuntelee viikottain musiikkia YouTubesta.

Kun musiikkivideoita katsotaan entistä vähemmän perinteisiltä televisiokanavilta, moni on jo ehtinyt ennustaa videoiden merkityksen pienenemistä ja varsinkin 1990- ja 2000-luvulta tuttujen megabudjettivideoiden katoamista. Ennustus ei kyllä pidä paikkaansa, ainakaan jos katsoo Taylor Swiftin tuoretta Blank Space -videota.

 

Hyvään videoon ei tietysti aina tarvita jättimäistä budjettia. Suomalaiset artistit keräävät jatkuvasti erinomaisia katselu- ja kuuntelumääriä paljon Tayloria halvemmin toteutetuilla videoilla. Erilaiset brändiyhteistyön mahdollisuudet kehittyvät myös jatkuvasti ja helpottavat siten omalta osaltaan katsojia kiinnostavien videoiden toteuttamista.

YouTuben voima on juuri valikoiman laajuudessa. Kaikkien artistien ei tarvitse olla Taylor Swiftejä eikä jokaisen videon tarvitse olla Gangnam Style.

Sama pätee musiikkipalveluihin. Yksikään palvelu ei korvaa täysin toisia, vaan eri palvelut täydentävät toisiaan. YouTube on osoittanut, että se on tärkeä osa kokonaisuutta.

Kimmo Valtanen

Markkinointijohtaja

Universal Music