Hiteistä tuli entistä isompia

Kuukausi sitten Tampereella järjestetyssä Musiikki & Media -tapahtumassa puhuttiin musiikista monelta kantilta. Puhuttiin radiosta, puhuttiin verkosta, puhuttiin keikoista. Mutta enemmän kuin yhdessäkään Musiikki & Mediassa moneen vuoteen, Tampereella puhuttiin hiteistä.

Erityisen kiinnostavaa oli tutustua tilaisuutta varten tehtyyn tutkimukseen, joka kuvasti suomalaisten muuttuvia musiikin kulutustottumuksia. Tutkimuksen ehdoton ykkösuutinen oli se, että mobiililaitteet ovat viimeinkin lyöneet läpi Suomessa musiikin kulutuskanavana.

Mobiililaitteet ja suoratoisto korostavat nuorten kuluttajien merkitystä musiikkialalla – ja nuorten merkitys korostaa puolestaan hittien merkitystä. Niin kuin moni Tampereella muistutti, albumien aikakaudesta ollaan palattu taas hittien aikakaudelle.

Samasta aiheesta kertoo John Seabrook uudessa kirjassaan ”The Song Machine: Inside The Hit Factory”. Seabrook kertoo siitä, mitä hitit merkitsevät nykyajan musiikissa ja kuvaa hienosti sitä, miten Max Martinin, Dr. Luken ja muiden maailman menestyksekkäimpien hitintekijöiden tiimit luovat menestysbiisejä.

Musiikkibisnestä sivuavasta kirjasta ei varmaankaan ole puhuttu näin paljon sen jälkeen, kun Chris Anderson ennusti kymmenen vuotta sitten kirjassaan ”The Long Tail”, miten digitaalinen jakelu mullistaisi viihdebisneksen tuomalla ”pitkän hännän” kaikkien kuluttajien ulottuville. Helsingin Sanomatkin kirjoitti viikonloppuna kirjasta jutun.

Fyysisten tuotteiden aikakaudella hyllytilaa oli rajoitetusti, joten levykauppojenkin kannatti varata suurin osa tilasta suuren yleisön menestystuotteille. Digitaalisessa maailmassa varastoinnin ja jakelun kustannukset lähestyvät kuitenkin nollaa, joten digitaalinen musiikkikauppa tai streaming-palvelu voi pitää tarjolla käytännössä kaikkea maailman musiikkia. Anderson ennusti, että saatavuuden parantuessa hittien merkitys vähenisi ja että kysyntä laajensi pitkin ”pitkää häntää” eri aikakausien ja eri musiikkityylien kesken.

Kävi kuitenkin päinvastoin: hiteistä tuli entistäkin isompia.

Suoratoiston aikakaudella musiikin kulutus keskittyy entistäkin voimakkaammin hitteihin. Justin Bieber ja Robin ovat loistavia esimerkkejä nykypäivän hittiartisteista, jotka ovat syntyneet YouTuben ja Spotifyn maailmassa. He ovat myös hyviä esimerkkejä siitä, miten hitit luovat faneille yhteisiä kokemuksia ja liittävät ihmisiä yhteen.

Juuri tästä Tampereella puhuttiin. Ja juuri tästä Seabrook kertoo.

Kimmo Valtanen

Toimitusjohtaja

Universal Music